Vuođđodearvvašvuođa bálvalusat addojuvvojit dábálaččat gieldda dearvvašvuohtaguovddážis. Gielda sáhttá ordnet vuođđodearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid maid ovttas nuppi gielddain dehe dat sáhttá háhkat bálvalusaid priváhta fitnodagas dehe organisašuvnnas.

Lágain lea mearriduvvon sierra, maid dearvvašvuohtabálvalusaid gielda ferte ordnet. Gielddat sáhttet láhkaásaheami rájiid olis goitge mearridit bálvalusaid viidodagas ja sisdoalus sihke das, mot dat ordnejit bálvalusaid. Dán dihte bálvalusain sáhttet leat gieldaguovdasaš erohusat.

Spesiálabuohccedikšuma ordnema várás juohke gielda gullá juogaman buohccedikšunbiirii ja sierraovddasvástádusguvlui. Spesiálabuohccedikšuma bálvalusat addojuvvojit dábálaččat buohccedikšunbiirriid bajásdoallan buohcceviesuin.

Buohcci dikšun ordnejuvvo juogo vuođđo- dehe spesiálabuohccedikšumis dađi mielde, man gáibideaddji dikšuma son dárbbaša. Buohcci sáhttá ieš válljet, addojuvvogo su dárbbašan dikšun vuođđo- vai spesiálabuohccedikšumis. Buohcci sáhttá goitge válljet dikšumis ovddasvástideaddji dearvvašvuohtaguovddáža sihke ovttadaga, mii addá spesiálabuohccedikšuma.

Dearvvašvuohtaguovddážat

Vuođđodearvvašvuohtaguovddáža bálvalusat ordnejuvvojit dábálaččat gieldda dearvvašvuohtaguovddážis. Unna gielddažat ordnejit bálvalusaid dávjá ovttas, goas lagamus dearvvašvuohtaguovddáš sáhttá leat nuppi gieldda guovllus. Suomas leat sulaid 160 dearvvašvuohtaguovddáža. Dearvvašvuohtaguovddážiin leat dábálaččat máŋggat dearvvašvuohtastašuvnnat.

Dearvvašvuohtaguovddážat ordnejit earret eará čuovvovaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid.

  • doaktára vuostáváldin
  • buohccedikšu vuostáváldin
  • fysioterapevtta vuostáváldin
  • etniid- ja mánáidrávvehat
  • joavkoohcandutkamat ja boahkuheamit
  • mielladearvvašvuođa bálvalusat
  • laboratoria- ja govvanrievdadandutkamat
  • bátnedikšun
  • gohccibargu virgeáigge.

Váldde oktavuođa vuosttaš sajis dearvvašvuohtaguovddážii, jos buohccát fáhkkestaga. Dearvvašvuohtaguovddáža doavttir konsultere dárbbu mielde spesiáladoaktára. Son sáhttá sáddet du dikšumii dehe dutkamiidda buohccevissui. Hohpolaš áššit dikšojuvvojit dearvvašvuohtaguovddážiin álohii dakkaviđe. Eahket- ja idjaáigge gohccivuorru lea dábálaččat lagamus buohcceviesus.

  • Heahtedáhpáhusas čuojat nummárii 112 dehe ohcal njuolga buohcceviesu gohccibáikái.
  • Gohcci buohcceviesuid oktavuohtadieđut gávdnojit maid oktavuohtadieđut.

Buohcceviesut ja spesiálabuohccedikšun

Spesiálabuohccedikšumiin dárkkuhuvvo dábálaččat spesiáladoaktáriid dahkan dutkan ja dikšun, mii addojuvvo buohcceviesus. Spesiálabuohccedikšun ordnejuvvo dábálaččat buohcceviesuid poliklinihkain ja seaŋgaossodagain.

Spesiálabuohccedikšuma ordnema várás juohke gielda gullá buohccedikšunbiire gieldaovttastupmái, mat leat 20. Gieldaovttastumit gullet viđa sierraovddasvástádusguvlui (Sivá-guovlu), mat čohkiidit Helssega, Turku, Tampere, Oulu ja Kuopio universiteahttabuohcceviesuid birra. Dain addojuvvo buot eanemus gáibideaddji dikšun. Dasa lassin Suomas leat guovlobuohcceviesut ja gávpogiid iežaset báikkálaš buohcceviesut.

Muhtin gáibideaddji dehe hárvenaš dávddaid dikšun lea čohkkejuvvon riikkaviidosaččat ovtta buohccevissui dehe doaibmaovttadahkii. Dakkárat leat ovdamearkka dihte mánáid mielriegádan váibmodávddaid dikšun (HUBV), ealasirdimat (HUBV), váttes buollinváttut (HUBV), ja liigedeattasuvrradikšun (TUBV).

Spesiálabuohccedikšumii beassamii dárbbašuvvo earret heahtedáhpáhusaid álohii doaktára sáddenbábir.

  • Sáddenbáhpira sáhttá čállit dearvvašvuohtaguovddáža doavttir dehe doavttir, gii doaibmá priváhta dearvvašvuohtafuolahusas, jos son árvvoštallá, ahte dárbbašat dikšuma, mii addojuvvo spesiálabuohccedikšumis. Jos jearaldat lea hoahpuhis dikšumis, de sáhtát válljet ovttas iežat doaktáriin, man buohccevissui sáddenbábir sáddejuvvo.
  • Nuppi EU-riikkas čállojuvvon sáddenbábir sáhttá dohkkehuvvot, jos das leat dárbbašlaš dieđut du dikšundárbbu árvvoštallama várás. Sáddenbábir galgá leat čállojuvvon suoma- dehe ruoŧagillii. Dikšuma addi sáhttá dohkkehit maid eará gillii čállojuvvon sáddenbáhpira. Jos ohcalat Supmii dikšumii nuppi EU-riikkas, de doaimmat sáddenbáhpira njuolga dikšuma addái. Vejolaš jorgalangoluid šattat ieš gokčat.
  • Sáddenbáhpira vuođul spesiálabuohccedikšumis árvvoštallojuvvo du dikšuma dárbu ja dat, váldojuvvotgo don dikšumii. Du dikšuma dárbu galgá árvvoštallojuvvot golmma vahku siste sáddenbáhpira boahtimis.

Buohcceviesuid oktavuohtadieđut sihke diehtu daid fállan bálvalusain lea čohkkejuvvon Bálvalanveakta.fi-fierbmebálvalussii.