Dearvvašvuohtafuolahusa bargiin lea ovddasvástádus buohccedorvvolašvuođas, muhto dearvvašvuohtafuolahusa áššehassan dus ja du lagamuččain lea guovddášrolla buohccedorvvolašvuođa ovddideamis dikšunbáikkistat.

Buohccedorvvolašvuohta doallá sisttis

  • dikšuma, mas várra ii čuoza dutnje vahága, meattáhusa dehe vajálduhttima geažil
  • dearvvašvuohtafuolahusa doaibmaovttadaga prinsihpaid, geavadiid ja buriid proseassaid, maiguin ávaštallojuvvojit ja caggojuvvojit riskkat ja várradilit
  • olmmošlaš meattáhusaid eastadeami (badjel beali vahágiin sáhttá eastit)
  • ovttas oahppama nu ahte giige ii dahkko sivalažžan
  • oktasaš ášši, mii gullá dutnje buohccin ja juohke dikšu dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolbmui.

Jos du mielas dikšunbáikkis šattai juoga lei lahka -dilli dehe várradáhpáhus, de váldde ášši ovdan doaktáriin. Jođánis ášši čielggadeapmi jávkada boasttuipmárdusaid.

Buohccedorvvolašvuhtii gullá dikšuma dorvvolašvuohta, dálkkasdikšuma dorvvolašvuohta sihke medisiinnalaš rusttegiid rusttetdorvvolašvuohta. Juohke dearvvašvuohtafuolahusa doaibmaovttadagas galgá leat vuogádat, masa dat raportere ja bearráigeahččá várradáhpáhusaid, mat  dikšumis dáhpáhuvvet. Doaibmaovttadagas galgá maid ráhkaduvvot buohccedorvvolašvuohtaplána, mas sohppojuvvojit ovddasvástádusolbmot sihke dat, mot dikšunbáikki njunnošat váldet ovddasvástádusa gáibádusain ja resurssain fállat buorrešlájat ja buohccedorvvolaš dearvvašvuohtabálvalusaid.

Buohcce- ja áššehasdorvvolašvuođa strategiija 2017–2021

Buohccedorvvolašvuođa strategiija lea ođastuvvon buohcce- ja áššehasdorvvolašvuođa strategiijan (suomagillii). Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija beaivádan strategiija mielde suopmelaš sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahus gárgehuvvo oktilis dorvvolašvuođa kultuvrra guvlui. Vuosttaš álbmotlaš buohccedorvvolašvuođa strategiija ráhkaduvvui jagiidecedorvvolašvuođa strategiija ráhkaduvvui jagiide 2009–2013.

Ođđa strategiija bálvala sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ordnejeddjiid ja buvttadeddjiid, bargiid, buhcciid, áššehasaid sihke sin oapmahaččaideaset dorvvolaš ja váikkuheaddji dikšuma ollašuhttimis. Buohcce- ja áššehasdorvvolašvuohta lea almmolaš bálvalanlohpádusa oassi.

  • Buohcce- ja áššehasdorvvolašvuođa ja kvaliteahta ovddideapmi lea sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ordnenovddasvástádusa oassi.
  • Buvttadeddjiid ovddasvástádussii gullá, ahte buohcce- ja áššehasdorvvolašvuohta sihkkarastojuvvo geavadis.
  • Vaikko sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa bargit lea máhtolaččat, sii leat čatnasan ja bargu lea muddejuvvon, de várálaš dáhpáhusat eai sáhte garvojuvvot almmá ollislaš kvaliteahta ja dorvvolašvuođa hálddašeami. Easttedettiin dáhpáhusaid, mat dagahit olmmošlaš gillamuša, de geahpeduvvojit maid golut.
  • Buohcci ja áššehas sihke sin oapmahaččat leat aktiivvalaččat ja doaibmit buohcce ja áššehasdorvvolašvuođa ovddideamis. Juohkeokta sáhttá váikkuhit, dahkat válljemiid ja váldit ovddasvástádusa buohcce- ja áššehasdorvvolašvuođas.

Dearvvašvuohtabálválusaid geavaheaddji gánnáha muitit, ahte suopmelaš buohccedáhkádus ii govčča olgoriikkain addojuvvon dikšuma. Don it nappo sáhte oažžut Suomas buhtadusaid buohccevahágis, mii lea šaddan olgoriikkain addojuvvon dikšumis. Jos dikšun lea addojuvvon nuppi riikkas, nu dalle guoskaduvvojit dan riikka buohccedorvvolašvuođas ja vahágiin mearriduvvon lágat.