Oaččut Áel:s buhtadusaid olgoriikkain šaddan dikšungoluide, jos don leat máksán daid ieš. Oza buhtadusaid Áel:s skoviin SV 128 guđa mánu siste máksimis.

Buhtadusa oažžun gáibida dábálaččat, ahte danveardásaš dikšun livččii Suomas addojuvvon almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dehe dat livččii buhttejuvvon buohccedikšunbuhtadussan. Dikšun galgá gullat Suoma dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašupmái, vai dat sáhttá buhttejuvvot. Bálvalanválljašumi meroštallá dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašupmeráđđi, mii doaibmá sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija oktavuođas.

1.3.2016 rájes Áel buhtte maid gáiddusbálvalussan addojuvvon dikšuma. Gáiddusbálvalusain dárkkuhuvvojit buohccedikšuma bálvalusat, mat addojuvvojit olgoriikkain videooktavuođa bakte.

Mot olgoriikkain addojuvvon dikšumis ollašuvvan golut buhttejuvvojit?

Buhtadusat máksojuvvojit sierra vugiid mielde dan vuođul, leatgo du dikšungolut šaddan EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas vai muhtin eará riikkas.

Máksinvuloš buhtadusa mearrái váikkuha maid dat, leatgo buohccán fáhkkestaga go leat leamaš olgoriikkain vai leatgo ohcalan dikšumii olgoriikkaide.

EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas šaddan gollu

Jos mátkkoštat nuppi EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii dearvvašvuohtabálvalusaid geavaheami várás, gažaldat lea dikšumii ohcaleamis olgoriikkaide. Áel buhtte dalle goluid buohccedikšunbuhtadussan seamma ládje go jos livččet geavahan Suomas priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid. Sáhtát nappo oažžut dikšumis buohccedikšunbuhtadusa Áel:a buhtadusmáksomeriid mielde.

Jos leat ožžon olgoriikkain addojuvvon dikšuma várás Áel:s ovdalobi, mávssát dikšumis dušše dikšunaddi riikka áššehasmávssu.

Jos orodat nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas gaskaboddasaččat ja dárbbašat dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma, oaččut dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain. Mávssát dikšumis seamma áššehasmávssu go báikkálaš orrut danveardásaš dikšuma dilis. Áššehasmáksu ii buhttejuvvo. Jos mávssát buot dikšungoluid ieš, sáhtát ohcat buhtadusa dikšuma addán riikka buohcanoadjolágádusas dehe Áel:s.

  • Jos ozat buhtadusaid dikšuma addán riikka buohcanoadjolágádusas, oaččut buhtadusaid čuozáhatriikka láhkaásaheami mielde.
  • Jos ožžot dikšuma nuppi Davviriikkas, Áel máksá buhtadusaid maŋálgihtii álohii dikšuma addán riikka láhkaásaheami mielde.
  • Jos ozat Áel:s buhtadusaid eará EU-riikkas dehe Liechtensteinas dehe Šveiccas šaddan goluid, sáhtát válljet buhtadusa juogo dikšuma addán riikka dehe Suoma láhkaásaheami mielde.
    • Jos válljet buhtadusa čuozáhatriikka láhkaásaheami mielde, Áel jearrá buhtadusa meari dikšuma addán riikkas ja máksá dutnje buhtadusa dan ilmmuhusa mielde. Buhtadus sáhttá leat stuorit dehe unnit go buhtadus Suoma láhkaásaheami mielde. Eará riikkaid buhtadusláhkaásaheamis dehe máksinvuloš buhtadusa sturrodagas ii leat vejolaš addit dieđuid bienasta bitnii.
    • Jos válljet buhtadusa Suoma láhkaásaheami mielde, Áel jearrá buhtadusa meari du ruovttugieldda almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Áel máksá buhtadusa eanemusat dan mađe, maid dikšuma addin livččii máksán du ruovttugieldda almmolaš dearvvašvuohtafuolahussii, jos dat livččii dikšon du danveardásaš dilis. Buhtadus sáhttá leat eanemusat gollu, man leat máksán olgoriikkain. Buhtadus sáhttá leat maid unnit go du olgoriikkain máksin buhtadus. Máksosubmái báhcá álohii áššehasmáksu, man livččet máksán ruovttugieldda almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas.

Jos orut nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas ja Suoma ovddasvástádus lea du dikšungoluin, mávssát dikšumis ieš seamma áššehasmávssu go báikkálaš orrut. Dikšuma oažžun seamma áššehasmávssuin báikkálaš olbmuiguin gáibida, ahte registreret iežat orrunriikkat buohcanoadjolágádusas.

  • Jos mávssát dikšungoluid orrunriikkastat, oza buhtadusaid báikkálaš buohcanoadjolágádusas.
  • Jos mávssát dikšungoluid eará báikkis go orrunriikkastat, oza buhtadusaid Áel:s.

Eará riikkas šaddan gollu

Jos don leat dárbbašan dikšuma fáhkkestaga buohccáma, áhpehisvuođa dehe riegádahttima dihte eará báikkis go EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas ja don leat máksán dikšuma goasttádusaid ieš, oaččut goasttádusaide buohccedikšunbuhtadusaid maŋálgihtii Áel:s. Buhtadus lea seamma go jos livččet geavahan priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid Suomas dehe oastán dálkasiid apteaikkas.

Jos don leat mátkkoštan eará báikái go EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii dearvvašvuohtabálvalusaid geavaheami várás, goasttádusat eai buhttejuvvo.

Eará báikkis go EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas šaddan mátkegolut maid eai buhttejuvvo.