Olgoriikkain dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid geavahusa rehketbearramii váikkuha,

  • man riikkas oaččut dikšuma
  • leatgo buohccán dikšuma addán riikkas fáhkkestaga dehe leatgo mátkkoštan dohko geavahit dearvvašvuohtabálvalusaid
  • oaččutgo dikšuma báikkálaš almmolaš dehe priváhta dearvvašvuohtafuolahusas.

Olgoriikka dikšunaddi sáhttá gáibidit ovddalgihtii máksooasi dehe dáhkádussupmi máksima ovdal dikšuma addima.

Suopmelaš eiseválddit eai sáhte fállat hui dárkilis dieđuid dearvvašvuohtabálvalusaid olgoriikka hattiin. Čielggat nappo ieš vejolašvuođaid mielde ovddalgihtii du dikšuma bearranvuloš goluid dikšunaddis dehe čuozáhatriikka eiseválddiid olis.

Jos don leat máksán ieš dikšumis ollašuvvan goluid olgoriikkain, oza buhtadusa Áel:s skoviin SV 128 guđa mánu siste máksimis.

EU-riikkain dikšuma hattit galget leat buohkaide ovttalágánat

EU-riikkain dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeaddjit sáhttet lupmosit ásahit iežaset hattiid. Eaktu lea goitge, ahte hattit eai bija sierraárvosaš sajádahkii čuozáhatriikka fásta orruid ja eará EU-riikkain dikšumii ohcaleaddji buhcciid.

EU-riikkain dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanfáladeaddjit galget

  • heivehit eará EU-riikkain boahtti buhcciide seamma dearvvašvuohtafuolahusa máksotabealla go ruovttueatnama buhcciide

dehe

  • bearrat bealakeahtes ja vealakeahtes ákkaid mielde rehkenaston hatti, jos veardidangelbbolaš haddi ii leat leame ruovttueatnama buhcciide.

Dikšunaddi lea geatnegahtton addit dutnje haddeárvvoštallama plánejuvvon dikšumis. Dikšunaddi galgá addit dikšumisttát maid čielga rehkega ja máksinguitte, man vuođul du dikšun sáhttá buhttejuvvot.

Mávssut mat berrojuvvojit dikšumis

Vejolaš golut, mat berrojuvvojit dikšumis, sáhttet leat ovdamearkka dihte

  • áššehasmávssut, mat sáhttet leat fastáhattažat buot buhcciide
  • iežasovddasvástádusossodat, mii lea dábálaččat ossodat dikšuma olles goluin
  • gohccimávssut
  • dálkkasdikšun, mii addojuvvo buohcceviesus, ja man haddemeroštallan sáhttá leat ovdamearkka dihte tableahttaguovdasaš dehe dálkkasbuvttaguovdasaš
  • rabasdikšuma fitnanmávssut
  • seaŋgaossodatdikšuma dehe buohcceviessodikšuma mávssut
  • laboratoriamávssut
  • sierra mávssut doaktárduođaštusain ja cealkámušain sihke daid jorgalusain
  • dulkon
  • buohccefievrridanmávssut
  • dikšundárbašat
  • dikšuma áigge adnon eará dárbašat ja bálvalusat, ovdamearkka dihte láhkenat, buohcceviessobiktasat, čorgen, mális, televišuvdna, telefovdna ja priváhtalatnja.

Máŋggain EU-riikkain báikkálaš almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas áššehasmáksu, mii báhcá buohcci máksima várás, lea unnit go Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bearranvuloš áššehasmáksu. Lea maid vejolaš, ahte dikšunaddi bearrá áššehasmáksun dikšuma dievas golu.

Čielggat vejolašvuođaidat mielde ovddalgihtii dikšuma dagahan goluid meari.

Máksin

Olgoriikkain lea dábálaš, ahte dikšunaddi bearrá dikšungoluid áššehasas dikšuma olis. Muhtin riikkain dikšumis galgá máksit doaktárii dehe buohccevissui dikšuma olis ja dan maŋŋel.

Dábálaččat dikšunaddit gáibidit olgoriikkain reaidaruđa dehe máksima kredihttagoarttain dikšunbáikkis. Olgoriikkain leat leamaš dilit, main áššehas ii luitojuvvo eret dikšunbáikkis ovdal máksima.

Oassi dikšunaddiin addá dikšumis rehkega, man galgá máksit maŋálgihtii. Dát geavat lea goitge hárvenaš. Fuomášathan, ahte

  • rehkega máksin maŋálgihtii Suomas gáibida nohkka olu mávssu oažžu dieđuid, dego IBAN-kontonummára
  • sáhtát šaddat máksit báŋkkuid bálvalanmávssuid lassin mávssu sirdingoluid.

Kontosirdimiid várás, mat dahkkojuvvojit euroguovllu olggobealde, dehe báŋkošeahkaid sáddema várás lea ávžžuhahtti bivdit maid vuostáváldi báŋkku čujuhusdieđuid.

Jos vejolaš, čielggat ovddalgihtii dikšunaddis, mot dat bearrá rehkega addojuvvon dikšumis ja mot máksin dáhpáhuvvá.

Sihkkarastte, ahte oaččut guitte buot mávssuinat.