Áššehasmávssut

Áššehas máksá almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusain áššehasmávssu, man mearis mearrida gielda. Oassi bálvalusain leat áššehassii nuvttá. Áššehasmávssuid olles mearrái lea mearriduvvon kaleanddarjahkásaš eanemusgollu, man áššehasas sáhttá bearrat rehkegiin. Priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusas máksá bálvalanbuvttadeaddji bearran hatti, masa sáhttá oažžut buhtadusa Áel:s.


Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid geavaheamis berrojuvvo áššehasmáksu, man eanemusmearis lea mearriduvvon láhkaásaheamis. Gielda ii sáhte iežas mearrádusain bearrat dus mearriduvvon eanemusmeriid stuorit mávssuid. Jos mávssu eanemusmearis ii leat mearriduvvon, máksu, mii bálvalusas berrojuvvo, sáhttá leat eanemusat bálvalusa buvttadeami dagahan goluid sturrosaš.

Áššehasmávssuid nanne jahkásaččat dat gielda dehe gieldaovttastupmi, mii bajásdoallá namuhuvvon almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa doaibmaovttadaga. Gielda dehe gieldaovttastupmi mearrida berrojuvvogo bálvalusas eanemusmáksu dehe unnit mávssut. Gielda sáhttá leat maid bearakeahttá áššehasmávssu. Bálvalusa buvttadeaddji gielda dehe gieldaovttastupmi sáhttá mearridit, ahte áššehasmávssut sáhttet guđđojuvvot bearakeahttá. Dáhpáhusguovdasaččat gielda dehe gieldaovttastupmi sáhttá maid vuolidit áššehasmávssu dehe guođđit dan ollásit bearakeahttá earret eará dalle, jos mávssu bearran bidjá vára vuollái du dehe du bearraša birgenlági.

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa áššehasmávssuide sihke du iežasovddasvástádusosiide dálkkasoastimiin ja buohccedikšuma mátkkiide lea ásahuvvon jahkásaš dáhkkemáksu.

Ruovttugieldalačča áššehasmáksu

Go magistráhta registrere dutnje ruovttugieldda, oaččut vuoigatvuođa geavahit buot almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid. Oaččut bálvalusaid seamma áššehasmávssuin, go earátnai seamma gielddas orrut. Áššehasmáksu, mii berrojuvvo dikšumis, lea buot gieldalaččaide seamma fuolakeahttá das, man riikka riikkavuložis lea gažaldat dehe man riikkas olmmoš lea boahtán Supmii.

Oaččut áššehasmávssus dábálaččat rehkega maŋálgihtii ruovttučujuhussii. Molssaevttolaččat sáhtát oažžut rehkega áššehasmávssus juo dikšunbáikkistat. Muhtin almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa doaibmaovttadagas sáhtát máksit áššehasmávssu njuolga ruhtan gihtii dehe báŋkogoarttain.

Dearvvašvuohtafuolahusa áššehasmávssuin leat eanas fásta haddi. Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa áššehasmáksu ii molsašutta dan mielde, mii lea leamaš du geavahan dearvvašvuohtafuolahusa bálvalus dehe du oažžun dikšuma buvttadangollu.

Nuvttá dearvvašvuohtabálvalusat

Láhkaásaheamis lea maid mearriduvvon nuvttá almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusain, maid geavaheamis ii berrojuvvo áššehasmáksu.

Áššehasmáksu ii berrojuvvo čuovvovaš vuođđodearvvašvuohtafuolahusa bálvalusain

  • dearvvašvuohtadárkkisteapmi ja dearvvašvuohtaneavvun
  • prevenšuvdnaneavvun ja eará bálvalusat, mat ovddidit seksuála- ja lassánandearvvašvuođa
  • sillemat
  • etniid- ja mánáidrávvehatfitnamat
  • skuvla- ja stuđerendearvvašvuohtafuolahus
  • boahkuheamit, mat gullet riikkaviidosaš boahkuhanprográmmii
  • laboratoria- ja röntgendutkamat, maidda leat addojuvvon sáddenbábir almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas
  • mearrajohttiid dearvvašvuohtafuolahus, maid ordnejit Hamina, Helsset, Giepma, Kotka, Oulu, Pietarsaari, Pori, Rauma, Savonlinna, Turku ja Vaasa
  • buohccedikšunbálvalusat, mat addojuvvojit vuođđodearvvašvuohtafuolahusas:
    • buozalmasaid dutkan, dálkkasdieđalaš dehe bátnedálkkasdieđalaš dávdameroštallan, dikšun, dikšundárbašat, mat dárbbašuvvojit guhkesáigásaš buozalmasa dikšumii dikšunplána mielde sihke dárbbašlaš dálkkasdieđalaš veajuiduhttin
    • buozalmasaid eastadeapmi, buorideapmi ja gillámušaid litnudeapmi
    • bagadallan, mainna duvdojuvvo buohcci dikšumii čatnaseami ja iešdikšun
    • earenoamáš doarjaga, dutkama ja dikšuma dárbbašeaddji buohcci dearvvašvuohtabuncaraggáid áraidentifiseren, dikšun ja joatkkadikšumii oahpisteapmi.
  • Mielladearvvašvuohtabargu
    • dearvvašvuohtabálvalusaid bálvalusaid sisdoalli bagadallan ja neavvun, mii laktása mielladearvvašvuođa suodjaleaddji ja dan várá vuollái biddji dagaldagaide sihke dárbbašlaš ovttahatolbmo ja bearraša psykososiála doarjja
    • oktagasa ja servoša psykososiála doarjaga oktiiheiveheapmi fáhkka sakka guoskkaheaddji diliin
    • mielladearvvašvuohtabálvalusat, maiguin dárkkuhuvvojit mielladearvvašvuođa heađuštusaid dutkan, dikšun ja dálkkodanveajuiduhttin.
  • Dálkkodanveajuiduhttin, masa gullá
    • veajuiduhttinneavvun ja –bagadallan
    • doaibma- ja bargonávcca sihke veajuiduhttindárbbu árvvoštallan
    • veajuiduhttindutkan
    • terapiijat, maid ulbmilin lea buoridit doaibmanávcca ja doalahit dan sihke eará doaibmabijut, mat ovddidit veajuiduvvama
    • veahkkegaskaoamit sihke daid stellen, ođasteapmi ja fuolaheapmi
    • vuogáiduvvanhárjeheapmi
    • veajuiduhttinráiddut, mat ollašuhttojuvvojit lágádus- ja rabasdikšumis.
  • vuosttašdikšun, man ordnema ovddasvástádus lea buohccedikšunbiirres, earret dasa gullevaš buohccegivtta
  • psykiátralaš rabasdikšuma doaibmaovttadagas addojuvvon dikšun
  • dikšun, mii addojuvvo vuoiŋŋahatgáldnabuohccái ja dan bajásdoallu sihke givttat, mat dasa laktásit
  • njoammudávdalága miel
    • boahkuheamit
    • oktasaš dearvvašvuhtii várálaš njoammudávdda dutkan
    • dikšun ja dikšumii merrojuvvon dálkasat
    • buohccán dehe buohccin vávjojuvvon olbmo sirren
    • HIV-infekšuvnna, goikkona ja anašeamis njoammu klamydiainfekšuvnna dutkan ja dikšun
    • ilmmuhanvuloš njoammudávdii buohccán olbmo dikšumii merron dálkasat.
  • olbmo eallaga, gođđosiid dehe seallaid ealli luobaheaddji dutkan ja dikšun
  • vuollái 18-jahkásaš olbmui
    • bátnedikšun
    • buohccedikšun ja bajásdoallu dan oasis go dikšunbeaivvit kaleanddarjagis leat čoggon badjel čieža
    • dálkkodanveajuiduhttin ja hyposensibilisašuvdna-, hupman- ja jietnaheađuštus-, suonjardan- ja sytostahttadikšun sihke eará danveardásaš dikšun, mii addojuvvo ráidun
    • bistevaš dialysadikšun.
  • sisačálihuvvon buohcci fievrrideapmi dearvvašvuohtaguovddážis dehe buohcceviesus nuppi dikšunlágádussii dehe ruovttudikšumii, go fievrrideapmi dahkkojuvvo doaktára mearran buohccefievrruin
  • ávdnasat, mat gullet dikšumii sihke guhkesáigge buozalmassii dárkkuhuvvon dikšundárbašat.

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa áššehasmávssuin lea máksindáhkki

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa áššehasmávssuide lea mearriduvvon máksindáhkki. Máksindáhki euromearri dárkkistuvvo juohke nuppi jagi.

Máksindáhkkái lohkkojuvvojit mielde

  • dearvvašvuohtaguovddáža rabasbuohccedikšuma doavtterbálvalusaid mávssut
  • fysioterapiijamávssut
  • ráidodikšuma mávssut
  • buohcceviesu poliklinihkkamávssut
  • beaivekirurgiija mávssut
  • oanehisáigásaš lágádusdikšuma mávssut dearvvašvuohtafuolahusa ja sosiálafuolahusa lágádusain
  • idja- ja beaivedikšuma mávssut
  • veajuiduhttindikšuma mávssut.

Máksindáhkkái eai lohkkojuvvo mielde mávssut

  • bátnedikšumis
  • buohccegivttas
  • doaktárduođaštusain
  • priváhtadoaktára sáddenbáhpiriin dahkkojuvvon laboratoria- ja govvandahkandutkamiin.

Don galggat ieš čuovvut áššehasmávssuidat meari kaleanddarjagi. Jos áššehasmávssuidat mearri manná máksindáhki badjel, oaččut das duođaštusa gieldda dehe gieldaovttastumi ovttadagas, mii addá máksindáhki ollái gullevaš dearvvašvuohtabálvalusaid.

Máksindáhki badjel mannama maŋŋel oaččut dábálaččat nuvttá nohkavaš kaleanddarjagi lohppii bálvalusaid, mat bohtet máksindáhki sisa. Jos leat kaleanddarjagi áigge máksán dáin bálvalusain meari, mii manná máksindáhki badjel, dus lea vuoigatvuohta oažžut liiggi máksojuvvon mávssuid ruovttoluotta.

Geavakeahttá báhcán dikšunáigi

Almmolaš ja priváhta dearvvašvuohtafuolahus sáhttá bearrat rehkega diŋgojuvvon, muhto geavakeahttá báhcán vuostáváldináiggis.

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas áššehasa diŋgon ja geavakeahttá báhcán áiggis sáhttá berrojuvvot máksu, man eanemusmearis lea mearriduvvon lágain. Máksu lea jagi 2016 eanemusat 51,40 euro. Máksu sáhttá berrojuvvot 15 jagi deavdán olbmos. Máksogeatnegasvuohta guoská čuovvovaš dearvvašvuohtabálvalusaid

  • dearvvašvuohtaguovddáža doaktára vuostáváldin
  • njálmmi ja bániid dutkan ja dikšun (bátnefuolahus)
  • spesiálabuohccedikšuma rabasdikšun
  • divrras govvandahkandutkan, dego röntgen-, ultra-jietna- dehe magneahttagovven.

Máksu ii berrojuvvo, jos šluhttekeahttá guođđimii lea dikšunbargoveaga árvvoštallama mielde dohkálaš ágga, dego

  • šluhttekeahttá guođđima ággan lea áššehasa alla ahki, čálgandássi, mielladilli dehe eará dáidda buohtastahtti ášši dehe dain boahtti fuomášmeahttunvuohta, jurdilmeahttunvuohta dehe diehtemeahttunvuohta
  • jos áššehas dehe su oapmahaš lea geahččalan šluhttet áiggi, muhto ii leat das lihkostuvvan siva dihte, mii boahtá dikšunbáikkis, ovdamearkka dihte jos poliklinihkka dehe bátnedivššohat lea spiehkastaga dihte giddejuvvon dehe telefonbálvalusas lea vuordinráidu.

Priváhta dearvvašvuohtafuolahusas áššehasa sihtet dábálaččat šluhttet sutnje diŋgojuvvon áiggi maŋimusat 24 diimmu ovdal vuostáváldima. Iehčanas ámmátbargin doaibmi doaktárat ja eará dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolbmot mearridit ieža, berrojuvvogo áššehasas rehket šluhttekeahttá guođđin áiggis. Sii mearridit mávssu meari iešheanalis.

Priváhta dearvvašvuohtafuolahusa, apteaikkaid ja mátkkiid mávssut

Priváhta dearvvašvuohtabálvalusaid geavaheamis mávssát bálvalanbuvttadeaddji rehketbearran hatti. Haddi, mii berrojuvvo bálvalusaid geavaheamis, vuođđuduvvá dábálaččat márkanhaddái. Bálvalanbuvttadeaddji bearrá golu dábálaččat dikšunbáikkis dehe addá rehkega. Sáhtát oažžut  buohccedikšunbuhtadusa njuolga iežat mávssu oktavuođas, jos

  • dus lea Áel-goarta
  • dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeaddjis lea Áel:iin soahpamuš njuolggobuhtadusa mieđiheamis
  • mávssát golu njuolga bálvalanbuvttadeaddjái.

Dálkkasgoluid iežasovddasvástádusain lea kaleanddarjahkásaš dálkkasdáhkki. Jagi 2016 iežasovddasvástádusossodat lea oktiibuot 610,37 euro. Go dat dievvá mávssát 2,50 euro iežasovddasvástádusa dálkasa guovdu.  Dálkkasgolut buhtaduvvojit 50 euro álgoiežasovddasvástádusa maŋŋel.

Jos du mávssut dikšunmátkkiin manná mátkedáhki  badjel dehege kaleanddarjagi oktiibuot 300 euro, Áel buhtte dutnje dán maŋŋel mátkegoluid ollásit.