Dikšungolut almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas

Oaččut dieđu almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid hattiin dearvvašvuohtaguovddážiin ja buohccedikšunbiirriin. Mávssát dábálaččat almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid geavaheamis ruovttugieldalačča áššehasmávssu. Dikšuma duođalaš goluid máksá du ruovttugielda. Jos dus ii leat ruovttugielda Suomas, Áel máksá du dikšuma goluin stáhta buhtadusa dehe don govččat dikšungoluid ieš.

Jos geavahat almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusa eará báikkis go ruovttugielddastat, dikšuma addán almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa doaibmaovttadat bearrá mávssu du dikšuma goluin ruovttugielddastat. Jos dus lea Suomas ruovttugielda, mávssát ieš dikšumis gieldda bearran áššehasmávssu.

Bálvalusaid buvttadeami dagahan golut leat mihá stuoribut go du máksin áššehasmáksu. Dikšumis šaddet duođalaš golut maid dalle, go bálvalusaid geavaheapmi lea áššehasmáksoláhkaásaheami vuođul áššehassii nuvttá, ovdamearkka dihte 18-jahkásaš olbmo fitnan dearvvašvuohtadoaktára vuostáváldimis. Maiddái eará dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolbmo go doaktára addin dikšumis šaddet dearvvašvuohtafuolahusas golut, main almmolaš dearvvašvuohtafuolahus sáhttá čállit rehkega.

Gielda dehe buohccedikšunbiire sáhttá bearrat mávssu áššehasas almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusa geavaheamis eanemusat bálvalusaid buvttadeamis ollašuvvan duođalaš goluid. Bálvalusaid buvttadeamis ollašuvvan goluin dárkkuhuvvojit golut, man du ruovttugielda mávssášii dearvvašvuohtafuolahuslága mielde, jos dikšun boađášii gieldda máksima várás. Dákkár golut leat sihke vuođđodearvvašvuohtafuolahusas ja spesiálabuohccedikšumis addojuvvon bálvalusaid golut, mat čohkiidit rabasdikšuma ja buohcceviessodikšuma goluin.

Suomas almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa golut dollet sisttis visot dikšuma dagahan goluid ja maiddái dikšunbáikkis šaddan eará goluid. Bálvalusa buvttadangollu doallá sisttis dađi lági mielde ovdamearkka dihte dikšunbargoveaga barggu ja eará bargoveahkabálvalusaid sihke sajiid, mállásiid, čorgema, buohcceviesso- ja liidnebiktasiid goluid. Bearranvuloš haddi lea eanemusat bálvalusa buvttadeami dagahan duođalaš gollu.

Dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolmmoš ferte sihkkarastit, ahte ipmirdat iežat dikšuma dieđuid. Jos dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolmmoš geahččá, ahte dikšuma addin gáibida dulkoma ordnema, dikšunaddi dábálaččat ordne dulkoma. Dulkongolut leat maid dikšungoasttádusaid oassi ja das sáhttá berrojuvvot máksu bálvalusa buvttadangoluid oassin du ruovttugielddas dehe eará bealis, mas lea ovddasvástádus du dikšungoluin.

Almmolaš dearvvašvuohtabálvalusaid hattit galget vuođđuduvvat gárgeheapmái márkanastinbuvttan

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas addojuvvon dikšuma goluid bearran galgá vuođđuduvvat bálvalusaid gárgeheapmái márkanastinbuvttan dehe buvttahaddái, mainna almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa doaibmaovttadat čuovvu iežas doaimma dehe mainna gieldaovttastupmi bearrá rehkega lahttogottiinis. Rehkega bearramii ii leat leame okta oktilis geavat, iige láhkaásaheamis leat meroštallojuvvon, mot gárgeheapmi márkanastinbuvttan galggašii ollašuhttojuvvot.

Dearvvašvuohtafuolahusa doaibma sáhttá gárgehuvvot márkanastinbuvttan máŋgga sierra vuogi mielde, mas buhcciid juogadeapmi diagnosaid ja doaibmabijuid mielde mukaisesti (DRG, Diagnosis Related Groups) lea riikkaidgaskasaččat eanemus adnon málle. Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa goluid rehketbearran ollašuhttojuvvo DRG-vuđot rehketbearrama lassin ovdamearkka dihte máksomearrevuođu mielde, fitnama, dikšunbeivviid ja doaibmabijuid vuođul, kapitašuvdna- ja bušeahttavuođu mielde.

Vuođđodearvvašvuohtafuolahusa bálvalusat eai leat Suomas gokčevaččat gárgehuvvon márkanastinbuvttan. Gielddain leat máŋggat sierra vuogit gárgehit bálvalusaideaset márkanastinbuvttan, dego vuođđodearvvašvuohtafuolahusas pDRG ja APR. Spesiálabuohccedikšuma bálvalusat leat gárgehuvvon márkanastinbuvttan eanet ja goluid rehketbearramis lea dábálaččat anus NordDRG-haddemearit. Dearvvašvuođa ja buresbirgejumi lágádus (DBL) lea almmustahttán dearvvašvuođa ja sosiálafuolahusa ovttadatgoluid, mat gusket jagi 2011.

Priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusfáladeaddji sáhttá lupmosit meroštallat hattiidis

Priváhta dearvvašvuohtabálvalusat lea dábálaččat gárgehuvvon márkanastinbuvttan ja daidda lea meroštallojuvvon čielga buvttahaddi. Hatti meroštallá iešheanalis iešguhtege bálvalusfáladeaddji ja bálvalusa geavaheamis bearranvuloš haddi vuođđuduvvá dábálaččat márkanhaddái. Priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusfáladeaddji galgá addit áššehassii dieđu bálvalusaid geavaheami hattiin.

Priváhta dearvvašvuohtafuolahusas doavtterbálkkašumiid vuođđun lea dávjá gaskamearalaš haddi, mii doaktáris gullá áššehasa dikšumii vuostáváldimis ja dasa laktáseaddji ovda- ja maŋŋebargguide, dego buohcceáššegirjjiide oahpásnuvvamii, buohccemuitalusa čállimii ja dutkanbohtosiid čađamannamii.

Doavttir doaibmá dávjá priváhta dearvvašvuohtafuolahusas iehčanas ámmátbargin ja mearrida iešheanalis hattiinis. Dábálaš doaktára bálkkašumit leat dábálaččat spesiáladoaktára bearran bálkkašumiid hálbbibut.

Cealkámušain ja duođaštusain, laboratoria- ja röntgendutkamiin, doaibmabijuin sihke geavahuvvon dálkasiin, boahkuhanávdnasiin ja dárbašiin, mat dahkkojuvvojit doavtterfitnamiin, berrojuvvo dábálaččat sierra. Dutkamiid ja doaibmabijuid hattit molsašuddet ovdamearkka dihte dutkama dehe doaibmabiju viidodaga sihke vuostáváldi doaktára mielde.

Maiddái dikšuma olis adnon dikšundárbašiin ja luoikkasin addon veahkkegaskaomiin berrojuvvo dábálaččat rehket sierra. Dákkár golut šaddet ovdamearkka dihte čatnandárbašiin, gardnjilsoppiin ja lahtuid duvdagiin.

Priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeaddji sáhttá dábálaččat addit ovddalgihtii dárkilis golloárvvoštallama čuohpadusaid ja dikšuma dáfus gáibideaddji doaibmabijuid goluin.

Sierra telefonkonsultašuvnnas berrojuvvo dábálaččat haddi. Vuostáváldinfitnama telefovnna haddi sáhttá maid boahtit sisa máksui, mii berrojuvvo fitnama oktavuođas.

Mávssát ieš priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid geavaheamis bálvalanbuvttadeaddji rehketbearrama hatti. Sáhtát oažžut Áel:a buohccedikšubuhtadusaid njuolga bálvalanbuvttadeaddjis, jos geavahusastat lea Áel-goarta.

Sáhtát veardádallat Áel:a fierbmebálvalusas, man stuora bálkkašumiid sierra gielddaid orrut leat gaskamearálaččat máksán priváhta buohccedikšunbálvalusain.

Suoma dearvvašvuohtafuolahusa manut leat sulaid 19 miljárdda euro

Jagi 2013 Suoma dearvvašvuohtafuolahusa manut ledje 18,5 miljárdda euro. Spesiálabuohccedikšuma (6,8 miljárdda euro) ja vuođđodearvvašvuohtafuolahusa (3,8 miljárdda euro) manut čohkiide badjelaš beali jagi 2013 dearvvašvuohtafuolahusa manuin. Áššehasa guovdu manut ledje 3 395 euro.

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa doaimma dagahan goluid ovddasvástádus lea doaibmaovttadaga doalaheaddji gielddas dehe gieldaovttastumis. Gielddat ruhtadit goluid iežaset čoaggin vearroboađuiguin ja dasa lassin dat ožžot goluid várás stáhtas stáhtaossodaga, mii lea rehkenastinvuđot ja vuođđuduvvá gieldda orruid bálvalandárbui ja dilálašvuohtadagaldagaide. Gildii juolluduvvon stáhtaossodaga sturrodahkii ii nappo váikkut, mot gielda bálvalandoaimmas ordne ja man olu ruđa dat daidda atná.