Gaskaboddasaš orodemiin dárkkuhuvvo dábálaččat vuollái jagi bisti orodeapmi, man ulbmil sáhttá leat ovdamearkka dihte luopmomátki dehe stuđeren. Oaččut dikšuma fáhkka buohccámii, guhkesáigge buozalmasa sihke áhpehisvuođa dehe riegádahttima geažil seamma áššehasmávssuin ja seamma ládje go earát, geat orrot Suomas.

Dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšumiin dárkkuhuvvo dakkár dikšun, man don fertet oažžut, vai sáhtát oadjebasat máhccat iežat ruovttueatnamii álgoálgosaš plána mielde. Suoma orodeamát bistin váikkuha dasa, man viiddes dikšun sáhttá addojuvvot.

Oaččut eurohpalaš buohccedikšungoartta iežat buohcanoadjolágádusas

Sáhtát ohcat eurohpalaš buohccedikšungoartta (European Health Insurance Card, EHIC) dehe duođaštusa, mii buhtte dan, iežat buohcanoadjolágádusas.

Eurohpalaš buohccedikšungoartta mieđiha riika, gos leat oadjuduvvon buohcama várás dehe man ovddasvástádus du buohccedikšuma goluin. Vuolleahkásaš mánás galgá leat iežas eurohpalaš buohccedikšungoarta. Goarta galgá leat vuoimmis dikšuma addinmuttus.

Riika, mii mieđiha eurohpalaš buohccedikšungoartta, mieđiha goartta iežas riikka virggálaš gielain. Goartta ovddabealli lea álohii seammalágán, muhto nubbi bealli sáhttá leat sierra riikkain sierralágán. Muhtin riikkain eurohpalaš buohccedikšungoarta lea ovttastahtton álbmotlaš buohcanoadjogortii. Eurohpalaš buohccedikšungoarta lea dábálaččat vuoimmis 2–3 jagi, muhto vuoimmisorrunáigi molsašuddá riikkaid mielde.

  • Goartta olgeš badjeravddas lea goartta mieđihan riikka riikadovddaldat.
  • Čuovvovaš gurgadasain leat goartahálddašeaddji persovdnadieđut ja buohcanoadjolágádusa dehe buohcankássa dieđut.
  • Olgeš vuolleravddas lea beaivemearri, goas goartta dohkkenáigi nohká.

Duođaštus, mii buhtte eurohpalaš buohccedikšungoartta

Jos dus ii leat eurohpalaš buohccedikšungoarta dehe dat lea ovdamearkka dihte láhppon, sáhtát sihtat duođaštusa, mii buhtte goartta, iežat buohcanoadjolágádusas. Go čájehat eurohpalaš buohccedikšungoartta buhttejeaddji duođaštusa Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas, de oaččut dikšuma seamma ládje go eurohpalaš buohccedikšungoarttain.

Sáhtát oažžut buhtadusa dikšungoluide maŋálgihtii

Eurohpalaš buohccedikšungoartta hálddašeaddjis lea vuoigatvuohta oažžut maŋálgihtii buhtadusa, jos son lea ožžon dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma gaskaboddasaš Suomas orodeamis áigge ja lea máksán ieš dikšuma goluid. Buhtadusa sáhttá ohcat maŋálgihtii iežas buohcanoadjolágádusas dehe Áel:s.

Áel buhtte goluid, jos nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas buohcama várás oadjuduvvon olmmoš lea geavahan priváhta dearvvašvuohtabálvalusaid dehe jos sutnje leat šaddan dálkkas- ja mátkegolut, mat laktásit dikšumii. Golut buhttejuvvojit buohcanoadjolága vuođul seamma ládje go Suomas buohcama várás oadjuduvvon olbmui. Goluid buhttema gáibádussan lea, ahte dat leat šaddan dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšumis gaskaboddasaš Suoma orodeami áigge.

Sáhtát ohcat buhtadusa Áel:s guđa mánu siste goluid ollašuvvamis skoviin SV 127. Jos ozat buhtadusa iežat ruovttueatnamis ja válljet dikšunaddiriikka dehege Suoma láhkaásaheami miel buhtadusgeavada, du buohcanoadjolágádus jearrá buhtadusa meari Áel:s.

Jos dikšunaddi ii dohkket eurohpalaš buohccedikšungoartta

Jos it oaččo dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas, sáhtát čielggadit ášši Eurohpa komišuvnna SOLVIT-bálvalusa bakte. SOLVIT muitala eiseválddiide, mat vuoigatvuođaid nuppi EU-riikkas boahttiin leat, ja veahkeha problemadáhpáhusaid čoavdimis.

Loga lasi SOLVIT –bálvalusas čujuhusas www.solvit.eu.