Suopmelaš diplomáhtat ja –virgeolbmot, geat barget olgoriikkain

Suoma olgoriikka ovddastagain bargit leat juogo Suomas sáddejuvvon bargit dehe báikki nalde bálkáhuvvon bargit. Diplomáhtalaš ovddasteaddjit gullet álohii sáddejuvvon bargiide.

  • Olgoáššiidministeriija mearrida, gii adnojuvvo sáddejuvvon bargiide gullevažžan.
  • Diplomáhtat čájehit sajádagaset diplomáhttapássain.
  • Sáddejuvvon bargiide gullevažžan sáhttet adnojuvvot maid eará olbmot go dat, geain lea diplomáhtalaš stáhtus.

Olbmo ruovttugielda seailu Suomas, jos son lea Suoma stáhta diplomáhtalaš dehe danveardásaš eará ovddastaga dehe sáddejuvvon konsula virgelágádusa bálvalusas ja son lea Suoma riikkavuloš. Maiddái su bearašlahtuid ruovttugielda seailu Suomas. Ruovttugieldalažžan sii leat vuoigadahtton buot iežaset dárbbašan dikšumii Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas.

Nuppi EU- dehe Eeg-riikkas, Šveiccas dehe Israelis bargit, geat leat stáhta dehe eará suopmelaš almmusservoša bálvalusas virgegaskavuođalaš diplomáhttan ja eará virgeolmmožin dehe dakkárin  adnojuvvon olmmožin, gullet Suoma sosiáladorvvu láhkaásaheami ollái almmá áigeráddjehusa haga. Bargoaddin lea dalle stáhta, gielda, Ålándda eanangoddi, girku dehe Suoma Báŋku. Suoma stáhta bálvalusas adnojuvvon olmmožin gehččojuvvojit olbmot, geat leat stáhta virgelágádusaid ja lágádusaid bálvalusas. Dakkár olbmos lea vuoigatvuohta geavahit Suomas buot almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid gieldalačča áššehasmávssuin, vaikko sus ii livččege ruovttugielda Suomas. Áel mieđiha dárbbu mielde olbmui Duođaštusa vuoigatvuođas dikšunovdamuniide Suomas dikšunrievtti čujuheami várás.

Olgoriikkalaš diplomáhtat, geat barget Suomas

Suoma olgoriikkaid ovddastagain bargi olbmot leat sajádagaset ja bargguideaset vuođul juogo sáddejuvvon bargit dehe Suomas báikki nalde bálkáhuvvon olbmot. Jos olbmo sajádagas šaddá eahpečielggasvuohta, eiseváldi sáhttá dárkkistit ášši olgoáššiidministeriija protokollaossodaga kansliijas.

  • EU- ja Eeg-riikkas dehe Šveiccas dehe Austrálias boahtán diplomáhtain lea vuoigatvuohta geavahit Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid gieldalačča áššehasmávssuin Suomas orodeamiset áigge.
  • Olmmoš sáhttá maid oažžut Áel:s buohccedikšuma buhtadusaid.
  • Áel mieđiha dárbbu mielde olbmui Duođaštusa vuoigatvuođas dikšunovdamuniide Suomas dikšunrievtti čujuheami várás.
  • Almmolaš dearvvašvuohtafuolahus sáhttá ohcat olbmo dikšumis ollašuvvan goluide buhtadusa Áel:s.

Eará go EU- ja Eeg-riikkain dehe Šveiccas dehe Austrálias boahtán olgoriikkalaš ovddastagain bargi diplomáhtain dehe eará olgoriikkalaš bargiin lea vuoigatvuohta oažžut almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dušše hohpolaš dikšuma. Olbmos lea alddis ovddasvástádus dikšuma goluin. Maiddái dáhkádusfitnodat dehe eará bealli, ovdamearkka dihte olgoriikka ovddastat, sáhttá buhttet goluid.

Supmii sajustuvvon riikkaidgaskasaš organisašuvnnas bargit

Riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid bargiid vuoigatvuohta almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid geavaheapmái lea dan duohken makkár lea Suoma ja organisašuvnnaid gaskavuođa soahpamuš. Váldonjuolggadusa mielde riikkaidgaskasaš organisašuvnnat ordnejit ieža olgoriikkalaš bargiideaset dearvvašvuohtafuolahusa ja buohcanoaju. Jos riikkaidgaskasaš organisašuvnnas bargi olbmos lea ruovttugielda Suomas, sus lea vuoigatvuohta buot almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaide seamma ládje go earáin, geat orrot Suomas.

  • Eurohpa kemikálavirgelágádus (ECHA) lea Eurohpa uniovnna vuollásaš virgelágádus, mii doaibmá Helssegis. Virgelágádus ordne sosiáladorvvu Eurohpa organisašuvnnaid virgeolbmuide ja eará doaibmahálddašeddjiide heivehuvvon bargogaskavuođa eavttuid mielde. Daningo bargit bearrašiiddisetguin leat organisašuvnna iežas sosiáladorvovuogádaga biirres, de sii leat ná eanaš Suoma sosiáladorvovuogádaga olggobealde.  Virgelágádus dorvvasta bargiidasas buohcanoaju ja dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid ja dat lea dahkan sierrasoahpamušaid dikšuma ordnemis Suomas almmolaš ja priváhta dearvvašvuohtafuolahusain. Eará go soahpamuša dárkkuhan diliin, kemikálavirgelágádusas bargiin lea vuoigatvuohta Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dušše hohpolaš dikšumii, man goluid ovddasvástádus lea sus alddis.
  • Nuortameara guovllu mearrabirrasa suodjalankomišuvnna (HELCOM), Davviriikkaid Investerenbáŋkku (NIB), Davviriikkaid birasruhtadanfitnodaga (NEFCO) sihke Davviriikkaid ovddidanfoandda (NDF) olgoriikkalaš bargiin lea vuoigatvuohta almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid geavaheapmái sihke buohccedikšuma buhtadusaide Áel:s. Olgoriikkain boahtti bargiide Áel:s mieđihuvvo dárbbu mielde Duođaštus vuoigatvuođas dikšunovdamuniide Suomas dikšunrievtti čujuheami várás.

Miššonearabargit ja gárggiidanovttasbarggu bargit

Suomas miššonearabargui dehe gárggiidanovttasbargguid doaimmaide olgoriikkaide vuolgi olbmo ruovttugielda seailu dábálaččat Suomas. Dalle, go ruovttugielda seailu Suomas, olbmos lea vuoigatvuohta geavahit visot almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid gieldalačča áššehasmávssuin.

Jos olbmos ii leat ruovttugielda Suomas ja son bargá eará báikkis go EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, sus lea dábálaččat vuoigatvuohta dušše hohpolaš dikšumii almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Olmmoš gokčá ieš almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa addin hohpolaš dikšuma goluid.

Miššonearabarggus dehe gárggiidanovttasbarggu doaimmain eará báikkis go EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas bargi sáhttá seailut Áel:a hálddašan Suoma sosiáladorvvu olis, vaikko sus ii livčče ruovttugielda Suomas. Gáibádussan lea dábálaččat, ahte olmmoš lea ovdal olgoriikka bargogohččosa gullan Suoma sosiáladorvui. Dalle olmmoš sáhttá oažžut Áel:a máksin buohccedikšuma buhtadusaid ja geavahit Áel-goartta.

Vearjogeatnegas, guhte boahtá olgoriikkain

Álbmotlaš láhkaásaheamis lea mearriduvvon sierra olbmo dearvvašvuohtafuolahusas, gii ollašuhttá Suomas vearjogeatnegasvuođa. Das ii leat mearkkašupmi guđe riikkas vearjogeatnegas lea boahtán Supmii.

  • Bealuštanfámut ordne iežas ovddasvástádussii gullevaš olbmuid dearvvašvuohtafuolahusa.
  • Buohccedikšun addojuvvo dalle, go buozalmas, váddu dehe vihki lea dihtton, fuomášuvvon dehe vearránan bálvalusa áigge dehe go jearaldagas lea áššáigullevaččas bálvalusa álggahanáigge fuomášuvvon buozalmas, mii lea gáibidan dikšuma, ja mii ii leat eastán bálvalussii dohkkeheami.
  • Bálvalusat leat vearrogeatnegasaide nuvttá.

Bealuštanfámut sáhttá háhkat bálvalusaid almmolaš ja priváhta bálvalanbuvttadeddjiin dađi lági mielde go sierra sohppojuvvo. Jos almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeddjiin ii leat sierra sohppojuvvon, bealuštanfámuid ollašuhttin buhtadus mearrahuvvá buohccedikšunbiirii ja dearvvašvuohtaguovddážii bálvalusa buvttadeamis ollašuvvan goluid mielde.

Supmii EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas boahtán ja Suoma vearrogeatnegasvuođa ollašuhtti olbmos, lea maid EU-láhkaásaheami vuođul vuoigatvuohta iežas dárbbašan dikšumii almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas, vaikko sus ii livčče Suomas ruovttugielda.

Fáŋggat ja earát friddjavuođaset massán olbmot

Dutkkalmas- dehe giddagasfáŋga

Stáhta ovddasvástádussan lea gokčat visot dutkkalmas- ja giddagasfáŋgga dearvvašvuohtafuolahusa goluid fuolakeahttá das mii lea olbmo ruovttugielda dehe ruovttueanan. Eaktun lea, ahte fáŋgala olggobeale ordnenvuloš dutkama dehe addojuvvot áigojuvvon dikšuma čujuha dehe dohkkeha Rihkusčuovvumušlágádusa doavttir. Fáŋggas lea vuoigatvuohta oažžut dálkkodeami, dutkama ja eará dearvvašvuohtafuolahusa fáŋgalis.

Boliissa duohkásis váldán dutkkalmasfáŋga, giddejuvvon dehe gitta váldon

Boliissa seailluhan dutkkalmasfáŋgga, giddejuvvon dehe gitta váldon olbmo almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusain bearranvuloš áššehasmávssut máksojuvvojit stáhta váriiguin. Máksin gáibida, ahte boliisa lea ordnen doaktára ja ahte dát lea gávnnahan dárbbašlažžan bálvalusaid, mat galget addojuvvot.

Go olbmos lea ruovttugielda Suomas, olbmos lea vuoigatvuohta almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaide seamma ládje go earáinnai, geat orrot Suomas. Friddjavuođas massán olbmo dearvvašvuohtafuolahusa ordne dat gielda dehe gieldaovttastupmi, man ovttadagas dikšuma lágideapmi lea vuogálaš.

Dikšuma goluid ovddasvástádus earret áššehasmávssuid lea ruovttugielddas dehe buohccedikšunbiirres. Jos olbmos ii leat ruovttugielda Suomas, stáhta máksá su dikšuma goluid ollásit.

Stáhta atná ávvira njoammudávddaid vuostálastinbarggu ordnemis. Friddjavuođas massán olbmo ruovttugielda máksá daid njoammudávddaid dikšumii merrojuvvon dálkasiid, mat leat buhcciide nuvttá.

Olmmoš guhte lea dikšunčuovvumušas

Dikšunčuovvumušain dárkkuhuvvo ráŋggáštussii dubmekeahttá guđđojuvvon olbmui merrojuvvon dáhtus sorjjasmeahttun psykiátralaš buohcceviessodikšun. Dikšuma goluid ovddasvástádus lea olbmo ruovttugielddas.

Jos gažaldagas lea dikšunčuovvumuša riikkaidgaskasaš ollašuhttin, Suopma ja áššáigullevaš stáhta soahpaba ollašuhttima golloovddasvástádusas sierra. Dikšunčuovvumušaid riikkaidgaskasaš ollašuhttima oktavuođaid doallamis vierrostáhtaid eiseválddiide fuolaha vuoigatvuohtaministeriija.

Jos goluid ovddasvástádus lea ollašuhttinstáhtas ja dikšunčuovvumuš lea sirdojuvvon ollašuhttojuvvot Suomas, Suoma stáhtas lea ovddasvástádus olbmo buohccedikšuma goluin dassážii, go dáhtus sorjjasmeahttun dikšuma eavttut leat čilgejuvvon mielladearvvašvuohtalága mielde. Dán maŋŋel dikšumii merrojuvvon olbmos ii leat ruovttugielda Suomas ja stáhta gokčá dikšuma goluid.