Don galggat ieš čielggadit dikšunvejolašvuođaid, dikšuma vuordináiggiid ja dikšuma goluid dikšunaddiin. Dárbbu mielde sáhtát jearrat ráđi rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggás.

Spesiálabuohccedikšumii dárbbašuvvo sáddenbábir. Nuppi EU-riikkas čállojuvvon sáddenbábir sáhttá dohkkehuvvot, jos dan vuođul lea vejolaš árvvoštallojuvvot buohcci dikšundárbu. Sáddenbábir galgá leat suoma-, ruoŧa- dehe eŋgelasgillii. Doaimmat sáddenbáhpira dan dearvvašvuohtafuolahusa ovttadahkii, mas hálidat oažžut dikšuma.

Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid geavaheapmi Suomas

Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeaddjit, mat doibmet Suomas, leat geatnegahtton váldit vuostá nuppi EU-riikkas dikšumii ohcaleaddji seamma ládje go Suomas orru. Dát dárkkuha, ahte dikšundárbot árvvoštallojuvvo seamma ládje ja ahte dutnje heivehuvvojit seamma dikšumii beassama mearreáiggit go Suomas orruide.

Vuostáváldima geatnegasvuohta ii guoskka Eeg-riikkain (Norga, Islánda ja Liechtenstein), Šveiccas dehe EU:a olggobeale riikkain dikšumii ohcaleaddji olbmuid. Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeaddjit sáhttet goitge fállat bálvalusaid maiddái dáin riikkain boahtti olbmuide, jos dain lea friddja dikšunkapasiteahtta.

Olgoriikkain it sáhte ohcalit čuovvovaš bálvalusaide

  • guhkesáigásaš lágádusdikšun
  • ealasirdimat
  • álbmotlaš boahkuhanprográmma miel boahkuheamit
  • bargodearvvašvuohtafuolahus
  • skuvla- ja stuđeantadearvvašvuohtafuolahus.

Dus lea alddát ovddasvástádus dikšuma goluin, go ohcalat dikšumii Supmii

Jos ohcalat dikšumii Supmii, vuolggasajis govččat ieš goluid, mat šaddet dikšumis. Dus lea maid alddis ovddasvástádus dulkoma ordnemis ja áššegirjjiid jorgaleamis sihke ja goluin, mat dain šaddet. Dikšuma ollašuvvan golut sáhttet berrojuvvot ovddalgihtii nu daddjojuvvon ovdamáksun, mii sáhttá leat eanemusat árvvoštallojuvvon dikšungoluid sturrosaš.

Jos it hálit máksit ieš dikšuma goluid, sáhtát ohcat orrunriikkastat EU-ásahusa 883/2004 mielde ovdalobi dikšuma várás, mii addojuvvo Suomas. Ovdalohpi lea máksinčatnaseapmi, man vuođul lobi mieđiheaddji buhtte dikšumis ollašuvvan goluid dikšunaddi riikii.

Jos dus lea vuoigatvuohta dikšumii EU-ásahusa 883/2004 dehe riikkaidgaskasaš soahpamuša vuođul, mávssát dikšumis seamma áššehasmávssu go Suomas orru. Dáinna dárkkuhuvvo ovdamearkka dihte olmmoš, gii orru ealáhatolmmožin nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas ja gean buohccedikšuma goluid Suopma gokčá dehe nuppi EU-riikkas buohcama várás oadjuduvvon olmmoš, gii buohccá fáhkkestaga gaskaboddasaš Suomas orodeamis áigge.

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahus sáhttá ráddjet olgoriikkain dikšumii ohcaleaddji buhcciid vuostáváldima

Gielda dehe gieldaovttastupmi sáhttá ráddjet mearreáigásaččat EU-riikkain dikšumii ohcaleddjiid vuostáváldima almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa doaibmaovttadagas, jos ráddjen lea vealtameahttun gieldda orruid dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid dorvvasteami várás. Geavadis gažaldat sáhttá leat dilis, mas gieldda orruid dikšumii beassama vuordináiggit eai leat doallan. Ráddjehus sáhttá leat vuoimmis eanemusat 12 mánu hávális.

Ráddjehusa atnuiváldimis galgá ilmmuhuvvot Sosiála- ja dearvvašvuohtasuorggi lohpe- ja gozihanvirgelágádussii, guovlohálddahusa virgelágádussii ja Áel:ii sajuštuvvon rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggái.

Suomas ii leat aiddo dál vuoimmis dikšumii váldima ráddjema mearrádusat.

Dikšunbáikkit Suomas

Diehtu Suoma dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeddjiin lea čohkkejuvvon Bálvalanveakta –  fierbmebálvalussii.

  • Buohccedikšunbiirriid, gohcci buohcceviesuid ja riegádahttinbuohcceviesuid oktavuohtadieđut gávdnojit maid dáppe.
  • Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusain gávnnat dieđu gielddaid ruovttusiidduin, ovdamearkka dihte www.hel.fi (Helsset) dehe www.turku.fi (Turku).
  • Dieđu priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeddjiin sáhtát ohcat FinlandCare-prográmma siidduin.
  • Lassidieđuid oaččut maid suomagillii Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggás šleađgaboastta bakte (yhteyspiste(at)kela.fi).