Ná čájehat iežat vuoigatvuođa dikšumii olgoriikkain

Olgoriikkain don fertet duođaštit iežat vuoigatvuođa dikšumii dikšunriekteduođaštusain, vai sáhtát oažžut dikšuma báikkálaš áššehasmávssuin riikka almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Dat, mii áššegirjjiid dohkke dikšunriekteduođaštussan, sorjá riikkas ja orodeamát ulbmilis. Dikšunriekteduođaštus galgá leat vuoimmis dikšuma addima áigge. Áel:a mieđihan dikšunriekteduođaštusat leat nuvttá.


Dikšunriekteduođaštusat leat ovdamearkka dihte eurohpalaš buohccedikšungoarta, ovdalohpi sihke orruma s-skovit. Davviriikkain, Stuora-Británnias ja Davvi-Irlánddas dikšunriekteduođaštussan dohkke maid passa ja Davviriikkain virggálaš persovdnagoarta. Dasa lassin dikšunaddi dárbbaša dábálaččat dihtosis du orrunčujuhusa Suomas. Almmá dikšunriekteduođaštusa haga dus lea dábálaččat alddát ovddasvástádus buot dikšungoluin.

Austrálias oaččut dikšuma seamma ládje ja seamma haddái go báikkálaš orrut riikka almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas, go čájehat dikšunaddái Suoma pássa ja Áel-goartta.

Eurohpalaš buohccedikšungoarta

Oaččut eurohpalaš buohccedikšungoarttain dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma, go orodat nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, gaskaboddasaččat. Goarta heive almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dehe báikkiin, mat leat dahkan soahpamuša álmmolaš dearvvašvuohtafuolahusain. Gaskaboddasaš orodemiin dárkkuhuvvo dábálaččat eanemusat guhtta mánu bisti orodeapmi čuozáhatriikkas.

Dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšun lea dikšun, mas mearrida doavttir dehe eará dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolmmoš. Dat lea dikšun, man don galggat oažžut, vai sáhtát dorvvolaččat joatkit iežat orodeami čuozáhatriikkas álgoálgosaš plána mielde. Dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma dárbu sáhttá čuožžilit fáhkkestaga buohccáma lassin maid guhkesáigge buozalmasa, áhpehisvuođa dehe riegádahttima geažil.

Eurohpalaš buohccedikšungoartta mieđiha riika, gos leat oadjuduvvon buohcama várás dehe man ovddasvástádussan leat du buohccedikšuma golut. Goarta lea persovnnalaš dehege juohkeokta dárbbaša iežas goartta. Easkariegádan mánná oažžu dikšuma eatni eurohpalaš buohccedikšungoarttain, go dikšun gullá riegádahttimii dehe ovdamearkka dihte vuolledettot easkariegádan máná dikšumii. Maŋŋel manná dárbbaša iežas goartta. Suomas goartta mieđiha Áel.

Ealáhatoažžuin, geat orrot nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas ja geaid buohccedikšuma goluid ovddasvástádus lea Suomas, lea iežaset ealáhatolbmo eurohpalaš buohccedikšungoarta. Goartta nubbi bealli lea limeruoná. Goarta doaibmá eará sajes go orrunriikkas seamma ládje go eurohpalaš buohccedikšungoarta dábálaččatnai. Dasa lassin dainna oažžu dikšuma Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas, sihke Áel:a njuolggobuhtadusa priváhta dearvvašvuohtafuolahusas, dálkkasoastimiin ja ambulánsagivttas.

Jos it oaččo dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain čuozáhatriikka almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas, vaikko dat galggalii dohkkehit goartta, de don sáhtát čielggadit ášši Eurohpa komisšuvnna SOLVIT-bálvalusa bakte. SOLVIT informere eiseválddiid nuppi EU-riikkas boahttiid vuoigatvuođain ja veahkeha buncarlaš dáhpáhusain. Loga lasi SOLVIT-bálvalusas čujuhusas www.solvit.eu.

Dávjá jerrojuvvon gažaldagat ja dárkilit diehtu eurohpalaš buohccedikšungoarttas ja ealáhatolbmo eurohpalaš buohccedikšungoarttas gávdno suomagillii Áel:a siidduin.

Eurohpalaš buohccedikšungoarta lea namas mielde

  • eŋgelasgillii European Health Insurance Card
  • Suomas ruoŧagillii Europeiskt sjukvårdskortet
  • eará riikkain ruoŧagillii Europeiska sjukförsäkringskortet
  • fránskkagillii Carte européenne d’assurance maladie
  • duiskkagillii Europäische Krankenversicherungskarte
  • spánskagillii Tarjeta Sanitaria Europea.

Goarttas adnojuvvo dávjá eŋgelasgiel oanádus EHIC ja das hubmojuvvonai dávjá EHIC-goartan (EHIC-card).

Ovdalohpi

Ovdalohpi lea máksinčatnaseapmi, man vuođul buohcci ruovttugielda máksá olgoriikkain ožžojuvvon dikšuma duođalaš goluid. Buohcci máksá dikšumis seamma áššehasmávssu, go riikka báikkálaš buohccit. Ovdalohpi ohccojuvvo Áel:s. Ovdalohpi heive dábálaččat almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas.

Orruma S-skovit

Jos muotkkut orrut nuppi EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii ja du buohccedikšuma ovddasvástádus lea earás go du orrunriikkas, de sosiáladorvvu hálddašeaddji eiseválddit geavahit du dikšunrievtti dieđuid registreremii báberskoviid. Skovi registreremiin nannejuvvo dasa lassin, ahte du orrunriika sáhttá bearrat rehkegiin buohccedikšumat goluid skovi mieđihan riikkas. Sáhtát bivdit skovi Áel:a riikkaidgaskasaš áššiid guovddážis.