Mot mun galggan bargat, go vuolggán olgoriikkaide dikšuma várás almmá ovdalobi haga?

  1. Čielggat iežat vejolašvuođaid oažžut iežat dárbbašan dikšuma nuppi riikkas ja oza heivvolaš dikšunbáikki.  Sihkarastte, ahte dikšunbáiki doaibmá áššáigullevaš lobiiguin gažaldatvuloš riikkas.
  2. Soaba dikšunaddiin ordnedemiin, mat laktásit dikšuma oažžumii.
  3. Doaimmat dárbbašlaš buohcceáššegirjjiid dikšunaddái ja jorgalahte daid dárbbu mielde gillii, man dikšunaddi ipmirda. Buohccedieđu arkiivii (KanTa) furkejuvvon dieđuidat sáhtát dárkkistit Iežasfuorká-bálvalusas Omakanta.fi.
  4. Hága doaktára sáddenbáhpira, jos dikšunbáiki dakkára gáibida. Suomas čállojuvvon eŋgelasgiel sáddenbábir dohkke dávjá dakkáražžan EU- ja Eeg-riikkain ja Šveiccas, muhto dikšunaddi sáhttá maid gáibidit báikkálaš doaktára sáddenbáhpira.
  5. Mávsse ieš dikšuma dagahan goluid ja vejolaš eará goluid, dego mátkkiid, dálkasiid, orodeami, dulkoma ja mieđušteaddji goluid.
  6. Oza Áel:s buhtadusaid guđa mánu siste máksimis.
  7. Muitte, ahte dikšun addojuvvo iešguđege riikka álbmotlaš láhkaásaheami ja dearvvašvuohtafuolahusa vuogádaga mielde.
  8. Buohccevahágiidda guoskaduvvo dikšunaddi riikka lágas ásahuvvon buohccedáhkádus. It sáhte oažžut Suomas buhtadusaid olgoriikkain šaddan buohccevahágii, muhto buhtadus galgá ohccojuvvot riikkas, mii lea addán dikšuma. Vejolaš dálkkasdieđalaš joatkkadikšun sáhttá goitge addojuvvot Suomas.

Ohcaleapmi dikšuma várás EU-, Eeg-riikkaide dehe Šveicii

Jos orut EU-dehe Eeg-riikkas riikkas, nu sáhtát ohcalit dikšuma várás nuppi EU- dehe Eeg-riikii. Dikšumii ohcaleapmi dárkkuha, ahte don mátkkoštat riikii vásedin oažžut dikšuma. EU-láhkaásaheapmi geatnegahttá, ahte beasat dikšumii seamma ládje go čuozáhatriikka báikkálaš olbmot. Jos dikšumii lea vuordinráidu, de vuorddát seamma ládje go báikkálaš olbmot. Eaktun lea, ahte muhtin EU-riika gokčá du buohccedikšuma goluid.

Dikšun addojuvvo čuozáhatriikka lágaid mielde.  Buot buhcciiguin, geat leat dikšojuvvome, galgá meannuduvvot dikšuma ordnema ektui ovttaveardásaččat.

Govččat dábálaččat ieš dikšuma goluin, jos ohcalat dikšuma várás olgoriikkaide

Áel buhtte maŋálgihtii nuppi EU- ja Eeg-riikkas ja Šveiccas addojuvvon dikšuma seamma ákkaiguin go priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid Suomas, jos leat dađi váste mátkkoštan čuozáhatriikii dikšuma oažžuma várás. Eaktun lea, ahte dikšun gullá Suoma dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašupmái. Dikšun ferte nappo leat dakkár, mii addojuvvo Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dehe mas sáhtát oažžut buohcanoadjolága mielde Áel-buhtadusa. Áel:a suomagiel siidduid mearremáksologahallamis (Kelan taksaluettelo) oainnát doaibmabidjoguovdasaš buhtadusmeriid.

Sáhtát maid ohcat Áel:s dikšuma várás ohcaleami ovdalobi. Jos lohpi mieđihuvvo, de mávssát dikšumisttát báikkálaš áššehasmávssu veardde.