Sáhtát atnit nuppi EU- dehe Eeg-riikka báikkálaš almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid seamma ládje dego jearaldatvuloš riikkas orrut. Dasa lassin Šveicca dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusbuvttadeaddjit mearridit iešheanalis, váldetgo dat dikšuma várás áššehasaid, geat bohtet olgoriikkain.

EU-riikkas ii leat goitge geatnegasvuohta fállat čuovvovaš dearvvašvuohtabálvalusaid olgoriikkain dikšumii ohcaleaddji áššehassii

  • guhkesáigge dikšun ja eará bálvalusat, maid ulbmilin lea doarjut olbmo dábálaš beaivválaš doaimmain
  • ealasirdimat
  •  boahkuheamit ja boahkuhanprográmmat.

Sáhtát mátkkoštit nuppi riikii buohccedikšuma várás juogo iešoaivves dehe ovdalobiin. Jos ohcalat dikšuma várás iešoaivveš (dehege almmá ovdalobi haga), Áel buhtte nuppi EU- ja Eeg-riikkas ja Šveiccas addojuvvon dikšuma maŋálgihtii seamma ládjá go priváhta dearvvašvuohtafuolahusa Suomas. Jos mátkkoštat dikšuma várás ovdalobiin, de mávssát dikšumis seamma áššehasmávssu go báikkálaš olbmot. Ovdalobiin dikšuma várás ohcaleapmi lea buohccái hálbbit, muhto ovdalobi mieđiheapmái leat eavttut.

Dikšumii váldin ja dikšuma ordnen dáhpáhuvvet álohii dikšuma addin riikka láhkaásaheami mielde. Čielggat fuolalaččat ovddalgihtii geavada meannudemiid ja mávssuid, mat laktásit dikšumii. Oahpásnuva maid buorre diehtit -oassái, mas muitaluvvo dearvvašvuohtabálvalusaid geavaheamis olgoriikkain.

Dikšuma várás ohcaleapmi EU-, Eeg-riikkaid ja Šveicca olggobeallái

Sáhtát ohcalit dikšumii maid eará sadjái go EU-riikii, muhto dikšumii beassan lea čuozáhatriikka láhkaásaheami duohken. Eará riikkain dikšunaddiin ii leat lágas mearriduvvon geatnegasvuohta váldit du dikšuma várás, jos leat mátkkoštan riikii dearvvašvuohtabálvalusaid geavaheami várás.

Áel ii buhtte dikšuma dagahan goluid dalle, jos leat ohcalan dikšuma várás eará sadjái go EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii.