Fárren olgoriikkaide ealáhatolmmožin

Jos fárret ealáhatolmmožin olgoriikkaide vuollái guđa mánnui, lea jearaldat dábálaččat gaskaboddasaš olgoriikkain orodeamis ja du Suoma sosiáladorvu seailu. Jos fárret orrut olgoriikkaide bissovaččat, sosiáladorvu Suomas nohká dábálaččat fárrenbeaivái. Suopma sáhttá goitge gokčat buohccedikšumat goluid, jos fárret bissovaččat nuppi EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii ja oažžut ealáhaga Suomas.


Olgoriikkaide fárremis ferte ilmmuhit Áel:ii, jos dutnje máksojuvvo juoga Áel:a ovdamunni dehe juos dus lea eurohpalaš buohccedikšungoarta. Daga fárrenilmmuhusa maid magistráhtii.  Magistráhta mearrida ruovttugielddas ja Áel oadjudeamis buohcama várás.

1. Fárren olgoriikkaide vuollái guđa mánnui

Jos orodat ealáhatolmmožin olgoriikkain vuollái guhtta mánu, bisut dábálaččat Suoma sosiáladorvvu olis ja du fásta orrunčujuhus seailu Suomas, goas dus lea ruovttugielda Suomas. Jos orodat

  • EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma báikkálaš almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas eurohpalaš buohccedikšungoarttain. Oaččut dikšuma seamma ládje ja seamma haddái go báikkálaš olbmot.
  • Eará baikkes go EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, govččat dábálaččat ieš dikšuma dagahan goasttádusaid. Maiddái priváhta dáhkádus sáhttá njuolga buhttet goasttádusaid.
  • Suomas oaččut dikšuma dego ovdalnai, daningo du anus leat almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusat ja Áel buhtte priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid.

2. Fárren bissovaččat EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii

Jos muotkkut ealáhatolmmožin olgoriikkaide orrut, dábálaččat Suoma buohcanodjui gullan nohká muotkunáigemuddui, iige dus leat dalle riektit ovdamearkka dihte atnit Áel-goartta. EU-láhkaásaheami vuođul ealáhatolbmo buohccedikšuma goluid ovddasvástádus lea vuolggasajis dan riikkas, gos ealáhatolbmui máksojuvvo ealáhat. Áel čielggada maid man riikkas lea ovddasvástádus du buohccedikšungoluin.

Jos Suomas muotkumat maŋŋel Suopma gokčá buohccedikšumat goasttádusaid, oaččut ođđa orrunriikkastat dikšuma seamma ládje go báikki olbmot. Dearvvašvuođa bálvalusaid geavaheapmi gáibida registrerema orrunriikka buohcanoadjolágádusas, dehe eará eiseválddi olis, mas lea ovddasvástádus dearvvašvuohtabálvalusain. Siđa registrerenskovi Áel:s. Registrerema maŋŋel du ođđa orrunriika addá dábálaččat dutnje áššegirjji, mainna sáhtát čájehit iežat vuoigatvuođa dikšumii jearaldatvuloš riikkas. Oaččut dikšuma riikka lágaid ja ortnega mielde.

Jos Suomas muotkumat maŋŋel Suopma ii govčča du buohccedikšuma goluin, de čielggat iežat vuoigatvuođa geavahit du ođđa orrunriikka dearvvašvuohtabálvalusaid du ođđa orrunriikka buohccedikšunlágádusain dehe dutnje ealáhaga máksin lágádusain.

Dearvvašvuohtabálvalusat Suomas fárremat maŋŋel

Jos Suopma gokčá fárremat maŋŋel buohccedikšuma goluid, Áel mieđiha dutnje ealáhatoažžu eurohpalaš buohccedikšungoartta, man nubbi bealli lea limeruoná.

  • Goarttain oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma iežat gaskaboddasaš orodeami áigge eará EU- dehe Eeg-riikkain dehe Šveiccas.
  • Jos šattat ieš máksit dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma goluid (dehege jos dus ii leat goarta mielde, dehe dikšunaddi ii dohkket dan), sáhtát ohcat buhtadusaid Áel:s.
  • Goarttain oaččut dikšuma Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas seamma ládje go olbmot, geat orrot Suomas. Oaččut goarttain maid njuolggobuhtadusaid priváhta dearvvašvuohtafuolahusas, apteaikkas ja ambulánsagivttas.

Jos Suomas ii leat ovddasvástádus du muotkuma maŋŋel buohccedikšumat goluin, sáhtát ohcat iežat ođđa  riikka buohcanoadjolágádusas eurohpalaš buohccedikšungoartta. Goarttain oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma Suomas, dalle go orodat Suomas gaskaboddasaččat ovdamearkka dihte luopmomátkkis.

Dearvvašvuohtabálvalusat eará EU-, Eeg-riikkain dehe Šveiccas fárremat maŋŋel

Jos orut EU-riikkas ja Suopma gokčá du buohccedikšuma goluid, sáhtát mátkkoštit dikšuma várás maiddái iežat orrunriikka olggobeallái nuppi EU-riikii. Govččat dábálaččat ieš dikšuma goluid ja sáhtát ohcat maŋálgihtii buhtadusaid juogo Áel:s dehe orrunriikkat buohcanoadjolágádusas.

Nubbi molssaeaktu lea ohcat ovdalobi dikšuma várás. Ovdalobiin mávssát dikšumis báikkálaš áššehasmávssu. Oza ovdalobi iežat orrunriikka buohcanoadjolágádusas.

3. Fárren bissovaččat eará sadjái go EU-, Eeg-riikii dehe Šveicii

Jos fárret bissovaččat orrut eará sadjái go EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii, it dábálaččat leat oadjuduvvon buohcama várás Suomas fárremat maŋŋel. Dalle it maid sáhte atnit Áel-goartta.

Du vuoigatvuohta dikšumii iežat ođđa orrunriikkas vuođđuduvvá fárrenriikka láhkaásaheapmái. Čielggat ovdal iežat fárrema, makkár dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusat leat anustat ja dárbbašatgo ovdamearkka dihte priváhta dáhkádusa.

Jos fárret ealáhatolmmožin orrut bissovaččat Chilii, oaččut Chiles buohccedikšuma seamma eavttuid mielde go báikkálaš ealáhatolbmot. Chiles orru ealáhatolbmo dearvvašvuohtafuolahusa máksui váikkuhit maid ealáhagat, mat máksojuvvojit olgoriikkain. Dearvvašvuohtafuolahusa mávssu mearrama várás Áel addá bivdaga mielde ealáhatolbmui duođaštusa Suomas mieđihuvvon ealáhagain.

Suoma dearvvašvuohtabálvalusat fárrema maŋŋel

Magistráhta árvvoštallá, leago dus fárrema maŋŋel ruovttugielda Suomas.

  • Jos dus lea fárremat maŋŋel Suomas magistráhta registreren ruovttugielda, sáhtát geavahit visot almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid gieldda orru áššehasmávssuin.
  • Jos dus ii leat fárrema maŋŋel ruovttugielda Suomas, oaččut almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dábálaččat dušše hohpolaš dikšuma. Govččat ieš dikšungoluid.