Olgoriikkaide fárremis gánnáha ilmmuhii Áel:ii ja magistráhtii. Sáhtát šaddat sihtat Áel:a čielggadit de dikšunvuoigatvuođaš Suomas ja ođđa orrunriikkastat fárremat maŋŋel. Magistráhta mearrida, leago dus boahtteáiggis ruovttugielda. Jos dus seailu ruovttugielda, de sáhtát atnit almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid Suomas dego ovdalge.

EU-láhkaásaheapmi dorvvasta du vuoigatvuođa geavahit dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid čuozáhatriikkas, go fárret nuppi EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii. Jos olgoriikkain orrumat lea gaskaboddasaš (dábálaččat bistá vuollái guhtta mánu), oaččut čuozáhatriikkas dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain. Jos fárret badjel guđa mánnui, gáibida dikšuma oažžun dábálaččat du registrerema čuozáhatriikka buohcanoadjolágádusas.

Jos fárret EU-, Eeg-riikkaid dehe Šveicca olggobeallái, nu čuozáhatriikka láhkaásaheapmi meroštallá, manlágán dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusat leat geavahusastat. Lea ávžžuhahtti, ahte čielggadat ovddalgihtii iežat vuoigatvuođa oažžut čuozáhatriikka dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid sihke daid mávssuid. Dasa lassin lea ávžžuhahtti, ahte hágat dárbbu mielde priváhtadáhkádusa, mii gokčá vejolaš goluid, mat šaddet dikšumis.

Jos fárret olgoriikkaide stuđeantan dehe dutkin, bargin dehe ealáhatolmmožin, lea dáin váikkuhus du dikšunvuoigatvuođaide.