Dus ii leat automáhtalaš vuoigatvuohta buohccedikšumii dáin riikkain. Govččat dábálaččat maid ieš buot dikšuma goluid, nu ahte priváhta dáhkádusa váldin lea ávžžuhahtti. It sáhte oažžut dikšuma dehe čujuhit iežat vuoigatvuođa dikšumii eurohpalaš buohccedikšungoarttain eará riikkain go EU- dehe Eeg-riikkain dehe Šveiccas.

Dikšun addojuvvo álohii dikšunaddi riikka láhkaásaheami ja dearvvašvuohtafuolahusa vuogádaga mielde. Doavttir dehe eará dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolmmoš mearrá dikšumis, dikšundoaibmabijuin ja dikšuma viidodagas, mii dutnje addojuvvo.

Jos leat ožžon dikšuma eará sajes go EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas fáhkka buohccáma, guhkesáigge buozalmasa vearráneami dehe áhpehisvuođa dehe riegádahttima dihte, sáhtát ohcat Áel:s buhtadusa maŋálgihtii skoviin SV 128.

Austrália

Suoma ja Austrália guovttegaskasaš sosiáladorvosoahpamuša vuođul sáhtát oažžut gaskaboddasaš Austrálias orodeami áigge njuolggodikšuma riikka almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Oaččut dikšuma man beare buozalmassii, mii gáibida dálkkasdieđalaš njuolggodikšuma.

Oaččut dikšuma juogo nuvttá dehe seamma haddái go báikkálaš olbmot, go čájehat Áel-goartta ja pássa Austrália almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas.