Jos fárret Suomas stuđeret, ollašuhttit bálkkáhis hárjehallama, dutkamuša dehe joatkkaoahpuid olgoriikkaide, gulat dábálaččat Suoma buohcanoaju ollái iežat oahpuid áigge. Jos fárret olgoriikkaide ollašuhttit bálkkáhis hárjehallama, mat laktásit oahpuidasat, das sáhttá leat váikkuhus oadjudeapmái buohcama várás Suomas.

  • Ilmmut Áel:ii olgoriikkain orodeamis, mii bistá badjel golbma mánu ja bissovaš fárremis olgoriikkaide.
  • Ilmmut Áel:ii álohii, jos barggat olgoriikkain.
  • Daga ilmmuhusa Áel:ii áššiid dikšunbálvalusas dehe skoviin Y 38.
  • Daga fárrenilmmuhusa maiddái magistráhtii.

EU- ja Eeg-riikkas oažžut dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain

Oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma orodeami áigge, mii bistá vuollái jagi nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, jos Suoma ovddasvástádussan leat du buohccedikšuma golut. Čájet iežat vuoigatvuođa dikšumii eurohpalaš buohccedikšungoarttain.

Jos orut nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas badjel jagi oahpuidat dihte, sáhtát geavahit riikka dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid dego riikka fásta orrut. Don galggalit oažžut iežat dárbbašan buohccedikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain. Dikšuma oažžun sáhttá goitge gáibidit registrerema báikkálaš buohcanoadjolágádusas Áel:a mieđihan skoviin E 106 dehe  S1. Oza dárbbu mielde registrerenskovi Áel:s skoviin SV 140.

Jos orut fásta nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas iežat stuđeremiid áigge ja Suomas lea ovddasvástádus buohccedikšumat goluin, nu sáhtát oažžut dikšuma gieldalačča áššehasmávssuin maid Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Jos du ruovttugielda ii seaillo Suomas, nu don dárbbašat Áel:a mieđihan duođaštusa vuoigatvuođas dikšunovdamuniide Suomas, mainna čujuhat iežat vuoigatvuođa dikšumii almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Sáhtát ohcat duođaštusa Áel:s skoviin SV 141.

Stuđeantan dehe dutkin Kanada Quebecii

Suoma ja Kanada sosiáladorvvu soahpamušordnedeapmi guoská doavtter- ja buohcceviessodutkama, sihke muhtin muddui bátnedikšuma, mii addojuvvo Quebecas. Soahpamuša vuođul dikšuma sáhttet Quebecas oažžut dohko gaskaboddasaččat fárrejeaddji

  • stuđeantalonohalli
  • dutki
  • stuđeanta, gii ollašuhttá nuppi dási oahpu dehe allaskuvlaoahpuid hárjehallama
  • bearašlahttu, gii fárre ovdal namuhuvvon olbmo mielde.

Dikšuma oažžun gáibida, ahte registreret iežat vuohččan Quebeca buohcanoadjolágádusas. Registrerema várás Áel mieđiha stuđentii, dutkái sihke bearašlahtuide skovi SF/Q4. Suomas Quebecii sáddejuvvon bargit registrerejit iežaset Ealáhatdorvoguovddáža mieđihan skoviin FI/Q 1.

Sáhtát ohcat registrerenskovi friddjahápmásaččat Áel áššiid dikšunbálvalusas, telefovnna bakte dehe Áel:a doaimmahagas.

Go Quebeca buohcanoadjolágádus registrere skovi SF/Q, dat gáibida bargis, stuđeanttas ja dutkis, geat bohtet riikii gaskaboddasaččat bargat, duođaštusa registreremis stuđeantan, ovdamearkka dihte oahppolágádusa mieldeorrunduođaštusa, dehe dohkkeheamis dutkin dehe hárjehallin.

Eará riikkain dárbbašat dábálaččat priváhta dáhkádusa

Go orodat stuđeantan dehe dutkin eará báikkis go EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, oaččut dikšuma orodanriikka báikkálaš láhkaásaheami mielde. Eará báikkis go EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, govččat dábálaččat ieš dikšuma goluid. Čielggat ovddalgihtii dárbbašatgo priváhta dáhkádusa dearvvašvuohtabálvalusaid geavaheami várás.