Čuozáhatriikka álbmotlaš láhkaásaheapmi meroštallá manlágán dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusat leat du anus. Riikkaid dearvvašvuohtafuolahusa vuogádagat spiehkastit mearkkašahtti ládje nuppiineaset ja bálvalusaid geavaheami eavttut molsahuvvet olu. Lea ávžžuhahtti, ahte čielggadat ovddalgihtii iežat vuoigatvuođaid oažžut čuozáhatriikka dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid sihke daid mávssuid. Dasa lassin lea ávžžuhahtti, ahte hágat dárbbu mielde priváhta dáhkádusa, mii gokčá dikšuma vejolaš goluid.

Suopma lea čatnan guovttegaskka sosiáladorvosoahpamušaid máŋggaiguin riikkaiguin. Austráliain, Kanada Quebecain, Israeliin ja Chiliin dahkkojuvvon soahpamušain leat maid mearrádusat, mat gusket buohccedikšuma. Soahpamušat gusket dušše ráddjejuvvon diliid ja sierra meroštallojuvvon dihto olmmošjoavkkuid. Jos it gula masage soahpamušas namuhuvvon olmmošjoavkkuin, it sáhte oažžut Austrálias, Kanada Quebecas dehe Israelis dikšuma soahpamuša vuođul.

Ilmmut badjel golmma mánu olgoriikkain orodeamis dehe bissovaš fárremis olgoriikkaide Áel:ii ja magistráhtii.

Sáhtát dahkat fárrenilmmuhusa Áel:a áššiid dikšunbálvalusas dehe skoviin Y 38. Áel mearrida gullamisttát Suoma buohcanodjui ja eará Áel:a hálddašan orrunvuđot sosiáladorvvu ollái.

  • Jos it gula Áel:a mearrádusain buohcanodjui, it sáhte geavahit Áel-goartta.
  • Jos gulat Áel:a mearrádusain buohcanodjui, sáhtát atnit Áel-goartta. Oaččut buhtadusaid Suomas priváhta dearvvašvuohtafuolahusas ja apteaikkas ollašuvvan goluin. Dasa lassin oaččut buhtadusaid dárbbašlaš buohccedikšuma dagahan goluin olgoriikkain.

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid geavaheapmi Suomas vuođđuduvvá ruovttugildii. Magistráhta registrere leatgo don gieldda orru Suomas.

  • Jos dus lea Suomas magistráhta registreren ruovttugielda, sáhtát geavahit buot almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid gieldalaččaid áššehasmávssuin.
  • Jos dus ii leat Suomas ruovttugielda, sáhtát oažžut almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dušše hohpolaš dikšuma. Mávssát ieš buot dikšumis ollašuvvan goluid.

Áel mieđiha orruma dikšunriekteduođaštusaid, maid sáhtát ohcat skoviin SV 140.

Fárren Austráliai

Jos don leat buohcama várás oadjuduvvon Suomas ja barggat dehe muđuid orodat Austrálias eanemusat jagi, oaččut dikšuma Austrálias almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas seamma ládje dego báikkálaš orrut. Čujut iežat vuoigatvuođa pássain ja Áel-goarttain. Vuoigatvuohta vuođđuduvvá Suoma ja Austrália gaskavuođa sosiáladorvosoahpamuššii.

Austrália ii goitge heivet soahpamuša stuđeanttaide, nu ahte ovdamearkka dihte Suomas Austráliai stuđeantalonohallamii mátkkošteaddji stuđeanta gokčá ieš dikšumis ollašuvvan goasttádusaid.

Fárren Kanada Quebecii

Suoma ja Kanada Quebeca sosiáladorvvu soahpamušordnedeapmi guoská doavtter- ja buohcceviessodikšuma sihke muhtin muddui bátnedikšuma, mii addojuvvo Quebecas. Soahpamuša vuođul dikšuma sáhttet Quebecas oažžut gaskaboddasaččat dohko fárrejeaddji

  • bargi
  • sáddejuvvon bargi
  • stuđeantalonohalli
  • dutki
  • stuđeanta, gii ollašuhttá nuppi dási oahpu dehe allaskuvlaoahpuid hárjehallama
  • ovdalis namuhuvvon olbmo mielde fárrejeaddji bearašlahttu.

Dikšuma oažžun gáibida, ahte registreret vuohččan Quebeca buohcanoadjolágádusas. Registrerema várás

  • Ealáhatdorvoguovddáš mieđiha skovi SF/Q1 sáddejuvvon bargái
  • Áel mieđiha skovi SF/Q4 eará bargái sihke stuđentii, dutkái ja bearašlahtuide.

Go Quebeca buohcanoadjolágádus registrere skovi SF/Q, dat gáibida bargis, stuđeanttas ja dutkis, gii boahtá riikii gaskaboddasaččat, maiddái gustojeaddji pássa dehe vejolaš eará riikiiboahtima áššegirjji čájeheami. Dasa lassin stuđeanttas ja dutkis gáibiduvvo duođaštus iežas čáliheapmi stuđeantan, ovdamearkka dihte oahppolágádusa mieldeorrunduođaštus, dehe dohkkeheapmi dutkin dehe hárjehallin.

Jos fárret Suomas Quebecii bargat, skovi SF/Q 4 oažžun gáibida, ahte don leat oadjuduvvon buohcama várás Suomas. Jos it leat buohcama várás oadjuduvvon Suomas, de maid du mielde fárrejeaddji bearašlahttu sáhte oažžut skovi Áel:s.

Soahpamuš ii atte vuoigatvuođaid dikšumii Suomas olbmuide, geat leat fárren Suomas Quebecii. Jos it leat Suomas gieldda orru, oažžut almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dušše hohpolaš dikšuma. Govččat ieš iežat oaččun dikšuma goluid.

Fárren Israelii

Suoma ja Israela sosiáladorvosoahpamuš guoská vuoigatvuođaid dikšumii Suomas, jos gulat soahpamušas namuhuvvon olmmošjovkui ja don leat Suomas Israelii

  • sáddejuvvon bargi
  • virgeolmmoš dehe danveardásaš bargi, guhte bargá almmolaš sektoris
  • ovdal namuhuvvon mielde fárrejeaddji bearašlahttu.

Soahpamuša vuođul vuoigatvuođaid ožžot maid Israelis bargi fievrru vuoddji, jos fievrru eaiggátfitnodaga ruovttubáiki lea Suopma. Dasa lassin soahpamuš guoská Suoma leavgga vuolde, muhto Israela guovllus skiipastalli dámppa mearrabargi.

Soahpamuš ii guoskka dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid, mat addojuvvojit Israelis, muhto dat addojuvvojit riikka álbmotlaš láhkaásaheami ja vuogádaga mielde. Jos gulat soahpamušas namuhuvvon olmmošjovkui,

  • don leat Suomas oadjuduvvon buohcama várás ja sáhtát geavahit Áel-goartta
  • sáhtát geavahit Suomas almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid gieldalačča áššehasmávssuin, vaikko dus ii livčče ruovttugielda Suomas.

Fárren Chilii

Suomas ja Chiles lea sosiáladorvosoahpamuš, man vuođul Suomas Chilii orrut fárrejeaddji ealáhatolmmoš oažžu Chiles dikšuma seamma eavttuiguin go báikkálaš olbmot. Soahpamuš ii atte Chilii vuoigatvuođa dikšumii Suomas.