Dikšumii ohcaleapmi olgoriikkain

Sáhtát liktásit ohcalit atnit dearvvašvuohtabálvalusaid olgoriikkain. Sáhtát ohcalit geavahit sihke vuođđodearvvašvuohtafuolahusa ja spesiálabuohccedikšuma bálvalusaid ja oažžut dikšuma maid guhkesáigge buozalmassii. Don it dárbbaš ilmmuhit áššis ovddalgihtii Áel:ii dehe eará eiseválddiide. Áel buhtte nuppi EU- ja Eeg-riikkas ja Šveiccas addojuvvon dikšuma maŋálgihtii.


Dikšumii váldin ja dikšuma ordnen dáhpáhuvvet álohii dikšuma addin riikka láhkaásaheami mielde. Čielggat fuolalaččat ovddalgihtii geavada meannudemiid ja mávssuid, mat laktásit dikšumii.

Dikšun EU- ja Eeg-riikkas ja Šveiccas

Jos orut EU-riikkas, sáhtát ohcalit dikšumii nuppi EU-riikii. EU-láhkaásaheapmi geatnegahttá, ahte beasat dikšumii seamma ládje go čuozáhatriikka báikkálaš olbmot. Gáibádussan lea, ahte muhtin EU-riikkas lea ovddasvástádus buohccedikšumat goluin.

Sáhtát atnit nuppi EU-riikka báikkálaš almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid seamma ládje dego jearaldatvuloš riikkas orrut. Láhkaásahan dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeaddji, gii doaibmá EU-riikkas,  lea geatnegahtton váldit vuostá nuppi EU-riikkain dikšumii ohcaleaddji áššehasaid.

EU-riikkas ii leat goitge geatnegasvuohta fállat čuovvovaš dearvvašvuohtabálvalusaid olgoriikkain dikšumii ohcaleaddji áššehassii

  • guhkesáigge dikšun ja eará bálvalusat, maid ulbmilin lea doarjut olbmo dábálaš beaivválaš doaimmain
  • ealasirdimat
  • boahkuheamit ja boahkuhanprográmmat.

Eeg-riikkaid ja Šveicca dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeaddjit mearridit iešheanalis, váldetgo dat dikšumii áššehasaid, geat bohtet olgoriikkain.

EU- ja Eeg-riikkain ja Šveiccas dikšun ordnejuvvo álbmotlaš láhkaásaheami mielde. Buot buhcciiguin, geat leat dikšumis, galgá dikšuma ordnema hárrái meannuduvvot ovttaveardásaččat.

Dikšuma golut

Govččat dábálaččat ieš dikšuma goluin, jos ohcalat dikšumii olgoriikkain.

Áel gokčá maŋálgihtii nuppi EU- ja Eeg-riikkas ja Šveiccas addojuvvon dikšuma seamma ákkaiguin go priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid Suomas, jos leat dađi váste mátkkoštan čuozáhatriikii dikšuma oažžuma várás. Gáibádussan lea, ahte dikšun gullá Suoma dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašupmái.

Jos it hálit máksit ieš EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas addojuvvon dikšuma goluid, de sáhtát ohcat Ael:as dikšumii ohcaleami ovdalobi.

Dikšumii ohcaleapmi eará sadjái go EU-riikkaide

Sáhtát ohcalit dikšumii maid eará sadjái go EU-riikii, muhto dikšumii beassan lea čuozáhatriikka láhkaásaheami duohken. Eará riikkain dikšunaddiin ii leat lágas mearriduvvon geatnegasvuohta váldit du dikšumii, jos leat mátkkoštan riikii dearvvašvuohtabálvalusaid geavaheami várás.

Áel ii buhtte dikšuma dagahan goluid dalle, jos leat ohcalan dikšumii eará sadjái go EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii.

Du muitinlistu, go ohcalat geavahit dearvvašvuohtabálvalusaid olgoriikkain

  • Čielggat ieš vejolašvuođaidat oažžut dárbbašlaš dikšuma nuppi riikkas ja oza heivvolaš dikšunbáikki.
  • Soaba dikšunaddiin ordnedemiin, mat laktásit dikšuma oažžumii.
  • Doaimmat dárbbašlaš buohcceáššegirjjiid dikšunaddái ja jorgalahte daid dárbbu mielde gillii, man dikšunaddi ipmirda. Buohccedieđu arkiivii (KanTa) furkejuvvon dieđuidat sáhtát dárkkistit Iežasfuorká-bálvalusas Omakanta.fi.
  • Hága doaktára sáddenbáhpira, jos dikšunbáiki dakkára gáibida. Suomas čállojuvvon eŋgelasgiel sáddenbábir dohkke dávjá dakkáražžan EU- ja Eeg-riikkain ja Šveiccas, muhto dikšunaddi sáhttá maid gáibidit báikkálaš doaktára sáddenbáhpira.
  • Mávsse ieš dikšuma dagahan goluid ja vejolaš eará goluid, dego mátkkiid, dálkasiid, orodeami, dulkoma ja mieđušteaddji goluid.
  • Oza Áel:s buhtadusa guđa mánu siste máksimis skoviin SV 128.
  • Muitte, ahte dikšun addojuvvo iešguđege riikka álbmotlaš láhkaásaheami ja dearvvašvuohtafuolahusa vuogádaga mielde.
  • Buohccevahágiidda guoskaduvvo dikšuma addin riikka lágas ásahuvvon buohccedáhkádus. It sáhte oažžut Suomas buhtadusaid olgoriikkain šaddan buohccevahágii, muhto buhtadus galgá ohccojuvvot riikkas, mii lea addán dikšuma.