EU-riikkain dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeaddjit galget váldit vuostá nuppi EU-riikkain dikšumii ohcaleaddji buhcciid. Islánda, Liechtenstein ja Šveica eai goitge leat dása geatnegahtton, daningo dat eai guoskat EU:a buohccedirektiivva.

EU-riikkain dearvvašvuohtafuolahusa buot bálvalanbuvttadeaddjit galget meannudit áššehasaiguin ovttaveardásaččat dikšundárbbu vuođul. Dikšumii beassama ii sáhte jođálnuhttit dehe ráddjet dan vuođul, man riikkas áššehas orru dehe lea oadjuduvvon buohcama várás dehe mii lea su riikkavulošvuohta.

EU-riika sáhttá ráddjet nuppi EU-riikkain dikšumii ohcaleaddji áššehasaid beassama dikšumii dušše, jos báikkálaš orruid dikšuma oažžun šaddá várá vuollái. Čuozáhatriika sáhttá geavahit ráddjehusa, jos olgoriikkain ohcalit áššehasat dikšumii nu olu, ahte báikkálaš orruid dikšumii beassan šaddá vára vuollái.

Dikšunaddi galgá ilmmuhit čuozáhatriikka eiseválddiide ráddjehusaid geavaheamis ovdal dan atnui váldima. Sáhtát dárkkistit čuozáhatriikka kontáktačuoggás, leatgo riikkas gustojeaddji dikšuma vuostá váldima ráddjehusat.

Dikšunaddi sáhttá gáibidit sáddenbáhpira

Dikšuma addi riikka láhkaásaheami ja geavada mielde mearrahuvvá, makkárat leat dikšuma ohcaleami geavada meannudeamit. Dus galgá leat dikšuma várás doaktára sáddenbábir, jos čuozáhatriikkas gáibiduvvo dakkár dikšuma oažžuma várás.

  • Sihkkarastte ovddalgihtii dikšunbáikkis, dárbbašuvvogo plánejuvvon dikšuma várás sáddenbábir ja galgágo dan čállit dábálaš doavttir dehe spesiáladoavttir.
  • Čielggat, dohkkehuvvogo Suomas čállojuvvon sáddenbábir.
  • Čielggat maid, guđe gillii sáddenbábir ja eará vejolaš áššebáhpirat galget leat.

Suomas doaibmi doavttir ii dábálaččat sáhte doaimmahit sáddenbáhpira njuolga olgoriikka dikšunaddái. Doaimmat ieš Suomas čállojuvvon sáddenbáhpira ja eará dárbbašlaš dikšundieđuidat dikšunaddái. Muitte fuolahit dieđuid dorvvolaš sáddemis.

Makkár dikšuma olgoriikkain sáhttá oažžut?

Juohke riika fállá dearvvašvuohtabálvalusaid iežas láhkaásaheami ja álbmotlaš vuogádagas mielde. Báikkálaš dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolmmoš mearrida dikšumis, mii addojuvvo.

Go ohcalat Suomas olgoriikkaide dikšumii, du dikšun sáhttá leat earálágán go Suomas. Dikšunvuogit ja –doaibmabijut sierranit riikkaid mielde.

Olgoriikkain sáhttá maid oažžut dikšuma, mii ii gula suopmelaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašupmái dehe mii Suomas klassifiserejuvvo sesolažžan dehe ii-dálkkasdieđalaš dikšumin. Dakkár dikšumiin ollašuvvan golut eai buhttejuvvo.

Sáhtát geavahit sihke almmolaš ja priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid

Sáhtát geavahit EU-riikkain almmolaš ja priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid. Bálvalanbuvttadeaddjis ii leat mearkkašupmi dikšuma ollašuvvan goluid buhttema oaidninvuogis. Sáhtát ohcat buhtadusa dikšungoluide maŋálgihtii Áel:s skoviin SV 128.

Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeaddjit, mat doibmet EU-riikkain, eai dábálaččat sáhte sirrejuvvot almmolaš ja priváhta dearvvašvuohtafuolahussii seamma ládje go Suomas. Eará báikkis Eurohpas dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeaddji sáhttá doaibmat ovttaáigásaččat sihke almmolaš ja priváhta bálvalanbuvttadeaddjin. Čielggat ja nanne dikšunaddiin, oaččutgo dikšuma čuozáhatriikka almmolaš vai priváhta vuogádaga buohccin.

Go leat ohcaleame dikšumii nuppi EU-riikii, de don galggat ieš čielggadit dikšunvejolašvuođaid. Dieđu dikšunbáikkiin oaččut ovdamearkka dihte čuozáhatriikka kontáktačuoggás.