Doavttir árvvoštallá dikšundárbbu: oaččut dikšuma dađi lági mielde, ahte don it dárbbaš gaskkalduhttit iežat mátkki dikšundárbbu dihte. Eurohpalaš buohccedikšungoarta dohkke almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas ja dain priváhta dearvvašvuohtafuolahusa doaibmačuoggáin, main lea soahpamuš almmolaš dearvvašvuohtafuolahusain.

Orodeamát bistin váikkuha addojuvvon dikšuma viidodahkii

Go doavttir dehe eará dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolmmoš árvvoštallá makkár dikšuma don dárbbašat, de son váldá vuhtii, man guhká orodat riikkas.

Dikšun, mii addojuvvo ja dan viidodat, sorjá orodanriikka lágain. Dikšun ii eandalii leat seammalágán, go dat livččii Suomas.

Čielggat dohkkehago dikšunaddi eurohpalaš buohccedikšungoartta

Jos dárbbašat dikšuma, čielggat dohkkehago dikšunaddi eurohpalaš buohccedikšungoartta. Jos dikšunaddi dohkkeha goartta, de oaččut dikšuma seamma ládje ja seamma haddái go báikkálaš olbmot.

Eurohpalaš buohccedikšungoarta ii dárkkut buhcciide nuvttá bálvalusaid. Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusain, maid oaččušit Suomas nuvttá, sáhttá leat muhtin eará riikkas máksu. Maiddái dearvvašvuohtafuolahusa áššehasmávssuid mearit leat sierralágánat sierra riikkain.

Jos dikšunaddi ii dohkket eurohpalaš buohccedikšungoartta, de šattat máksit ieš dikšungoluid. Jos ná geavvá, de oza guđa mánu siste máksimis buhtadusaid dikšunaddi riikka buohcanoadjolágádusas dehe Kelas (sámás: Áel:s).