1. Mii lea dikšumii ohcaleami ovdalohpi?

Ovdalohpi lea máksinčatnaseapmi, man mielde lobi mieđiheaddjis lea ovddasvástádus olgoriikkain addojuvvon dikšuma goluin. Ovdalohpi sáhttá mieđihuvvot dikšuma várás, mii addojuvvo nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas.

Ovdalohpi galgá mieđihuvvot, jos dikšun gullá Suoma dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašupmái ja jos dat ii sáhte addojuvvot buohccái dálkkasdieđalaččat ákkastallojuvvo áiggi siste vuhtii válddedettiin buohcci dan mutto dearvvašvuohtadilli ja buozalmasa jáhkehahtti ovdáneapmi. Geavadis ovdalohpi galgá mieđihuvvot, jos dikšundáhkádusa mearreáiggit eai ollašuva. Ovdamearkka dihte dat, ahte buohcci lea duhtameahttun Suomas addojuvvon dikšumii, ii leat doarvái buorre ágga ovdalobi mieđiheapmái.

1.1.2014 rájes ovdalohpemearrádusa lea dahkan Áel. Mearrádusas sáhttá váidit hálddahusriektái.

Ovdalohpi sáhttá ohccojuvvot Áel:s skoviin SV 129.

  1. Man vuođul Áel mearrida ovdalobi mieđiheamis?

Áel addá áššehasa ovdalohpeohcamuššii biehtadahkes dehe miehtemielalaš mearrádusa almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa cealkámuša vuođul. Almmolaš dearvvašvuohtafuolahus galgá cealkámušastis váldit beali lobi mieđihaneavttuid ollašuvvamii. Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa cealkámuš čatná Áel:a mearrádusa.

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa cealkámuša addá buohcci dikšuma ovddasvástideaddji bealli. Vuođdodearvvašvuohtafuolahusas dát sáhttá leat buohccedikšunbiirre sajis maiddái gielda dehe gieldaovttastupmi.

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahus galgá addit Áel:ii cealkámuša, mii guoská ovdalobi, 21 beaivvi siste cealkámušbivdaga vuostáváldimis. Jos cealkámuš ii ožžojuvvo mearreáiggis, Áel sáhttá mieđihit buohccái ovdalobi. Dáin dáhpáhusain ovdalobi vuođul šaddan dikšungoluid gokčá dat gielda dehe gieldaovttastupmi, mas lea leamaš ovddasvástádus cealkámuša addimis.

Váldonjuolggadusa mielde Áel ii váldde beali dasa, leago dikšumis, man várás olmmoš ohcá ovdalobi, gažaldat spesiálabuohccedikšumis vai vuođđodearvvašvuohtafuolahusas. Áel sádde cealkámušbivdaga olbmo orrunbáikki mielde spesiálabuohccedikšumis ovddasvástideaddji buohccedikšunbiire registrerenbáikái. Jos gažaldagas lea ášši, man ovddasvástádus lea vuođđodearvvašvuohtafuolahusas, buohccedikšunbiire galgá sirdit ášši vuođđodearvvašvuohtafuolahussii. Dalle cealkámuša addima mearreáigi lea cealkámušbivdagis meroštallojuvvon áigi (21 jándora). Molssaevttolaččat buohccedikšunbiire sáhttá máhcahit ášši nu jođánit go vejolaš Áel:ii, goas Áel sihtá áššis ođđa cealkámuša vuođđodearvvašvuohtafuolahusas. Mearreáigi gollagoahtá dalle das, goas vuođđodearvvašvuohtafuolahus lea váldán vuostá cealkámušbivdaga.

  1. Galgágo buohcci ákkastallat, manin hálida mannat olgoriikkaide dikšuma várás? Goas ovdalohpi sáhttá hilgojuvvot?

Buohccis ii leat bággu muitalit, manin son hálida oažžut dikšuma olgoriikkain. Ovdalobi várás buohcci galgá goitge addit čilgehusa dearvvašvuohtadilistis.

Ovdalobi nuppi EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii ii leat bággu mieđihit, jos almmolaš dearvvašvuohtafuolahus sáhttá ordnet buohcci dárbbašan dikšuma Suomas buohcci dearvvašvuohtadili ja buozalmasa jáhkehahtti ovdáneami dáfus dálkkasdieđalaččat ákkastallon áiggi siste. Ovdalohpi ii mieđihuvvo dikšumiidda, mat eai gula suopmelaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašupmái.

Ovdalohpi sáhttá mieđihuvvot suokkardeami vuođul, vaikko láhkaásaheamis biddjon eavttuhis mieđihanákkat eai ollašuva. Ovdamearkka dihte ákkaid mielde, mat laktásit gielalaš, kultuvrralaš dehe bálvalusaid haddeásaheapmái, sáhttá leat vuogálaš addit buohccái ovdalobi, vaikko namuhuvvon dilis lohpi ii livččege bággu mieđihuvvot.

  1. Sáhttágo geavvat nu, ahte doavttir bealušta ovdalobi ja Áel hilgu dan?

Ná ii sáhte geavvat. Cealkámuša addi doavttir ovddasta buohcci dikšumis ovddasvástideaddji almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa doaibmaovttadaga. Cealkámuš čatná Áel:a mearrádusa.

  1. Leago leame sierra skovvi cealkámuša várás, mii guoská almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa ovdalobi?

Ii leat. Cealkámuš lea friddjahápmásaš čálalaš cealkámuš. Dat sáhttá leat maid B-doaktárcealkámuš. Cealkámušas galgá boahtit ovdan dikšun, man várás lohpi ohccojuvvo, dikšunaddi čuozáhatriika ja árvvoštallan dikšunáiggis. Dasa lassin cealkámušas galgá váldit beali ovdalobi mieđiheami eavttuid ollašuvvamii, ovdamearkka dihte dikšundáhkádusa mearreáiggiid ollašuvvamii. Cealkámuš lea buohccái nuvttá.

Áel lea addán rávvagiid almmolaš dearvvašvuohtafuolahussii cealkámuša addimis ja dan sisdoalus.

  1. Mot bargojuvvo, jos cealkámušaddis eai leat anus buohcci dieđut (jos olmmoš ovdamearkka dihte lea dikšon áššiidis dušše priváhta dearvvašvuohtafuolahusas)? Sáhttágo Áel geatnegahttit áššehasa doaimmahit dieđuid?

Buohcci galgá doaimmahit ovdalohpeohcamušas čuovusin doaktárcealkámuša dehe eará dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolbmo addin áššegirjji, ovdamearkka dihte kopiija dikšunmuitalusas dehe friddjahápmásaš cealkámuša, mii guoská dearvvašvuohtadili.

Jos buohcci ii leat doaimmahan ohcanskovi čuovusin dieđuid, mat gusket su buozalmasa, Áel sihtá daid buohccis ovdal go dat sádde ovdalohpeohcamuša cealkámušbivdaga almmolaš dearvvašvuohtafuolahussii. Áel doaimmaha cealkámušaddái visot áššegirjjiid, mat laktásit lohpeohcamuššii.

Jos buohcci ii bivdagis fuolakeahttá doaimmat ovdalohpeohcamuššii dárbbašlaš dieđuid, iige almmolaš dearvvašvuohtafuolahus bastte dán geažil váldit áššái beali, olbmui addojuvvo Áel:a mearrádus ohcamuša dutkkakeahttá guođđimis.

  1. Sáhttágo buohcci válljet lupmosit dikšunbáikki, jos son lea ožžon ovdalobi olgoriikkaide? Geas lea ovddasvástádus mátkegoluin?

Ovdalohpi mieđihuvvo dábálaččat muhtin dihto riikii ja dihto dikšuma várás. Lohpi lea vuoimmis mearreáiggi. Almmolaš dearvvašvuohtafuolahus galgá cealkámušastis, mii guoská ovdalobi, muitalit man riikii ja man dikšuma várás lohpi galggašii mieđihuvvot. Buohcci sáhttá dáid ravdaeavttuid mielde válljet dikšunbáikki.

Jos buohccis lea ovdalohpi, Áel buhtte buohccái buohcanoadjolága vuođul maŋálgihtii mátkkiin šaddan goluid dikšunbáikki rádjái. Buohccedikšunbiirres ii leat ovddasvástádus mátkegoluin.

  1. Máksojuvvogo ovdalohpemearrádusa várás sihttojuvvon cealkámušas cealkámušbálkkašupmi?

Ii máksojuvvo. Cealkámuša addin lea almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa láhkaásahan bargu.

  1. Man olu ovdalohpeohcamušat dahkkojuvvojit?

Ohcamušat sáddejuvvojit Áel:ii sulaid 200 stuhka jagis.