1. Mainna lágiin nuppi EU-riikkas buohcama várás oadjuduvvon buohcci dikšuma goluid rehketbearran ordnejuvvo?

Nuppi EU-riikkas buohcama várás oadjuduvvon olbmos lea alddis ovddasvástádus buot dikšuma goluin, jos son lea ohcalan Supmii ulbmiliinnis geavahit dáppe dearvvašvuohtabálvalusaid iige sus leat dikšuma ohcaleapmái ovdalohpi (skovvi E 112 dehe S2). Buohccis lea dalle maid ovddasvástádus dulkongoluin. Golut berrojuvvojit rehkegiin njuolga áššehasas.

Jos buohcci oažžu dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain dehe Áel:a addin duođaštusa vuođul dehe sus lea dikšuma várás ovdalohpi (skovvi E 112 dehe S2), Áel buhtte stáhta váriin dikšuma dagahan goluid gildii dehe gieldaovttastupmái. Dikšuma ožžon buohccis berrojuvvo dalle dušše gieldalačča áššehasmáksu. Almmolaš dearvvašvuohtafuolahus ohca Áel:s stáhta buhtadusa skoviin Y 31.

Buot buohccit, geat dikšojuvvojit Suomas, mákset álohii ieža áššehasmávssu.

Buohcci gokčá álohii ieš buohcceáššegirjjiid jorgaleamis ja dan dagahan goluid.

Láhka gáibida seamma hattiid Suomas ja nuppi EU-riikkas buohcama várás oadjuduvvon buhcciide.

  1. Mot meannuduvvo, jos olgoriikkalačča dikšuma dagahan golut eai lihkostuva berrojuvvot buohccis? Šaddetgo bearrandoaimmaid duođašteamis golut almmolaš dearvvašvuohtafuolahussii?

Dikšumis šaddan goluid bearramis heivehuvvo dábálaš bearranmeannudeapmi. Áel ii buhtte bearrangoluid, muhto almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas lea alddis dain ovddasvástádus.

Stáhta buhtte olgoriikkain boahtán buhcciide addojuvvon hohpolaš dikšuma goluid, jos dát eai leat lihkostuvvan berrojuvvot buohccis dehe eará bealis, dego dáhkádusfitnodagain. Dalle stáhta buhtadusa mieđiheapmi gáibida, ahte almmolaš dearvvašvuohtafuolahus lea vuohččan geahččalan ieš bearrat dikšungoluid buohccis dábálaččat, ovdamearkka dihte máksinmuittuhusain. Dárbbu mielde almmolaš dearvvašvuohtafuolahus galgá bastit sihtama mielde čujuhit Áel:ii, ahte golut leat geahččaluvvon berrojuvvot.

  1. Stáhta buhtadusohcamušas (skovvi Y 31) lea ruvtto, man galgá cehkket, jos gažaldat lea hohpolaš dikšumis. Dárkkuhuvvogo dainna maid dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšun?

Ii dárkkuhuvvo. Gažaldagas lea dilli, mas olgoriikkalaš buohccái lea addojuvvon hohpolaš buohccedikšun dearvvašvuohtalága 50 §:a vuođul.

  1. Mot rádjebargit ja sin bearašlahtuideaset dikšuma golut berrojuvvojit?

Rádjebargit ja sin bearašláhtut ožžot almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid gieldalačča áššehasmávssuin. Almmolaš dearvvašvuohtafuolahus sáhttá oažžut dikšungoluide stáhta buhtadusa Áel:s. Dát olbmot čujuhit dikšunvuoigatvuođaideaset almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas Áel:a addin áššegirjjiin Duođaštus vuoigatvuođas dikšunovdamuniide Suomas. Áššegirjjis daddjojuvvo maid almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa vuoigatvuohta oažžut stáhta buhtadusa áššegirjji hálddašeaddji dikšungoluin.

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa doaibmaovttadat galgá ohcat stáhta buhtadusa 12 mánu siste dan mánu nohkamis, go golut leat šaddan. Buhtadus ohccojuvvo Áel:s skoviin Y 31. Buhtadus máksojuvvo gildii dehe gieldaovttastupmái, mas lea almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa ordnenovddasvástádus.

  1. Gean ovddasvástádussan leat eará báikkis go EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas buohcama várás oadjuduvvon buohcci dikšuma golut? Nabe buohcci fievrrideamis ruovttoluotta ruovttueatnamii?

Eará báikkis go EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas buohcama várás oadjuduvvon olbmos lea dábálaččat alddis ovddasvástádus dikšungoluin, mat leat šaddan Suomas. Dikšuma goluid ovddasvástádus sáhttá leat maid dáhkádusfitnodagas, jos olbmos lea ovdamearkka dihte mátkedáhkádus.

Buohcci fievrrideami ruovttoluotta ruovttueatnamii máksá buohcci ieš dehe su mátkefitnodat.

  1. Doarjugo Suopma ekonomalaččat olgoriikkain boahtti olbmuid dikšuma?

Vuolggasadji lea, ahte olgoriikkain boahtti buohcci dikšungoluid gokčá buohcci ieš dehe eará bealli, dego nubbi EU- dehe Eeg-riika dehe Šveica dehe dáhkádusfitnodat.

Jos buohcci ohcala dikšumii iešoaivves, son máksá ieš visot dikšungoluid. Dikšunaddi galgá fuolahit goluid bearramis. Dikšungolut sáhttet berrojuvvot rehkegiin buohccis maid ovddalgihtii.

Jos olgoriikkain Supmii boahtti buohccis lea dikšuma ohcaleami várás ovdalohpi (skovvi E 112 dehe S2) dehe go buohccis lea eurohpalaš buohccedikšungoarta, Áel buhtte stáhta váriiguin dikšuma goluid gildii dehe gieldaovttastupmái, mas lea ovddasvástádus almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa ordnemis. Dalle dikšungolut dábálaččat berrojuvvojit rehkegiin ain juogo EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, main muhtimis lea buohcci  buohccedikšungoluid ovddasvástádus.