Mot olgoriikkain addojuvvon dikšuma golut buhttejuvvojit buohccái?

Dikšungolut buhttejuvvojit sierra vugiiguin dađi mielde, leatgo ieš ohcalan dikšumii nuppi riikii vai leago gažaldagas olgoriikkain orodeami áigge ožžojuvvon dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšun (ovdamearkka dihte fáhkkestaga buohccán luopmomátkkis). Goluide oažžu buhtadusa dušše dakkár dikšumis, mii gullá Suoma dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašupmái. Golut sáhttet buhttejuvvot maŋálgihtii, go leat vuohččan máksán daid ieš.

EU- ja Eeg-riikkat ja Šveica 

a) Jos don leat ohcalan dikšumii olgoriikii, sáhtát oažžut dikšungoluin buohccedikšunbuhtadusaid (nu daddjojuvvon Áel-buhtadus) seamma ládje go Suoma priváhta dearvvašvuohtafuolahusas addojuvvon dikšumis.

b) Jos dárbbašat gaskaboddasaš olgoriikkain orodeamát áigge dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma ovdamearkka dihte fáhkkestaga buohccáma dihte, don galggat oažžut dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain. Jos goitge leat máksán goluid ieš, sáhtát oažžut maŋálgihtii buhtadusaid Suomas gitta dan supmi rádjái, mii livččii šaddan gollun du ruovttugildii, jos gielda livččii addán danveardásaš dikšuma. Dalle veardidanhaddin lea danveardásaš dikšuma gollu buohcci ruovttugieldda almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Jos olgoriikkain ožžojuvvon dikšun lea leamaš divrasit go danveardásaš dikšun livččii leamaš Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas, mávssát ieš badjelmanni meari.

Go ozat buhtadusa maŋálgihtii, de sáhtát válljet maid buhtadusa dikšuma addán riikka láhkaásaheami mielde. Dalle Áel diđoštallá buhtadusa meari dikšuma addán riikkas. Buhtadus sáhttá leat stuorit dehe unnit go buhtadus Suoma láhkaásaheami mielde. Eará riikkaid buhtadusláhkaásaheamis dehe máksinvuloš buhtadusa sturrodagas ii leat vejolaš addit hui dárkilis dieđuid.

c) Jos dutnje lea mieđihuvvon ovdalohpi (skovvi E 112 dehe S2) dikšumii, mii addojuvvo nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, de mávssát dikšumis dikšunaddi riikkas áššehasmávssu. Jos šattat ovdalobis fuolakeahttá ieš máksit dikšuma duođalaš goluid, Áel čielggada, man olu dikšumis máksojuvvo buhtadus sihke dikšunaddi riikkas ja Suomas. Buhtadus máksojuvvo stuorit buhtadusa mielde. Buhtadusat buhttejuvvojit seamma ládje maid dalle, jos ozat ovdalobi dikšuma oažžuma maŋŋel, ja lohpi mieđihuvvo.

Eará riikkat

a) Jos leat dárbbašan dikšuma eará báikkis go EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, sáhtát oažžut buohcanoadjolága mielde buhtadusa dikšungoluin (nu daddjojuvvon Áel-buhtadus) seamma ládje go jos livččet geavahan priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid Suomas. Buhtadus sáhttá ohccojuvvot maŋálgihtii Áel:s skoviin SV 128. Mátkegolut eai buhttejuvvo.

b) Jos ohcalat dikšumii eará báikái go EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii, it sáhte oažžut Áel:s buhtadusa.

Mot mátkegolut ja idjadangolut buhttejuvvojit?

Don galggat dábálaččat máksit olgoriikkain mátkkiid ja idjademiid goluid vuohččan ieš. Áel buhtte goluid maŋálgihtii dihto eavttuid mielde.

EU- ja Eeg-riikkat ja Šveica 

Jos buohccát fáhkkestaga nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, mátkegolut buhttejuvvojit mátkkoštanvuogi mielde, mii gehččojuvvo dárbbašlažžan, lagamus báikkálaš dikšunbáikái, gos livččet sáhttán oažžut dárbbašlaš dutkama dehe dikšuma. Suomas dahkkon mátkeoasis golut buhttejuvvojit mátkkoštanvuogi mielde, mii gehččojuvvo dárbbašlažžan, ruovttueatnama girdistašuvnnas, hámmanis dehe riikkaráji nalde lagamus dikšunbáikái, gos livččet sáhttán oažžut dárbbašlaš dutkama dehe dikšuma.

Jos don leat ohcalan iešoaivves dikšumii nuppi EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii, buhttejuvvojit mátkegolut dego mátki livččii ollašuhtton Suomas dan lagamus almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa doaibmaovttadahkii, gos don livččet sáhttán oažžut dárbbašlaš dutkama ja dikšuma.

Mátke- ja orodangolut buhttejuvvojit gitta dikšunbáikki rádjái, mii lea nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, jos Áel lea mieđihan dutnje ovdalobi (skovvi E 112 dehe S2) olgoriikka dikšumii  dehe jos almmolaš dearvvašvuohtafuolahus ordne du dikšuma olgoriikkain oastinbálvalussan.

Davviriikkat

Sáhtát oažžut buhtadusaid máhccanmátkkis šaddan lassigoluide, jos buohccát orodettiinat nuppi Davviriikkas ja šattat geavahit máhccanmátkkis plánejuvvon divrasit mátkkoštanvuogi. Buhtadus galgá vuosttaš sajis ohccojuvvot ovdal mátkki dan riikkas, gos ožžot dikšuma.

Eará riikkat

Mátkegolut eai buhttejuvvo, jos dat šaddet eará báikkis go EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas.

  1. Buhttejuvvojitgo olgoriikkain dahkkon njulgendikšuma golut?

Njulgendikšuma doaibmabijut buhttejuvvojit buohcanoadjolága vuođul, jos njulgendikšun lea vealtameahttun eará buozalmasa go bátnebuozalmasa buorideami várás. Olgoriikkain addojuvvon njulgendikšuma goluin sáhttá ohcat buhtadusa skoviin SV 128.

  1. Maid Áel buhtte ja man olu, jos hálidan ovdamearkka dihte mannat Tallinii 1 500 euro máksi oalgegeahčečuohpadussii dehe bátnefuolahusa doaibmabidjui, mii dahkko nohkkadeami áigge?

Golut buhttejuvvojit buohcanoadjolága mielde buohccedikšunbuhtadussan (nu daddjojuvvon Áel-buhtadus), jos ohcalat dikšumii Tallinii. Sáhtát nappo oažžut seamma buhtadusa, man oččošit geavahettiinat Suomas priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid. Buohccedikšunbuhtadusaid mearit molsašuddet doaibmabidjoguovdasaččat. Sáhtát oahpásnuvvat buohccedikšunbuhtadusaid máksomeriide Áel:a fierbmepublikašuvnnas.

Jos dutnje lea mieđihuvvon dikšuma, mii addojuvvo Tallinnas, várás ovdalohpi (skovvi E 112 dehe S2), dus lea sierra vuoigatvuohta buhtadussii.

  1. Buhttejuvvojitgo olgoriikkain háhkkojuvvon sierrabuhttenvuloš dálkasat?

Jos dus lea vuoimmis dálkasa sierrabuhttenriekti, máksojuvvo sierrabuhtadus maiddái dálkasis, mii ostojuvvo olgoriikkain. Eaktun lea, ahte danveardásaš dálkkasbuvtta lea Suomas dohkkehuvvon sierrabuhttenvuložin.

  1. Buhttejuvvojitgo veahkkegaskaomiid buhtadusat, go dat leat ollašuvvan olgoriikkain?

Jos don leat ohcalan dikšumii Suomas olgoriikkaide ja dutnje šaddet golut veahkkegaskaomiin, dát golut eai buhttejuvvo buohcanoadjolága dehe eará láhkaásaheami vuođul.

Jos orodat gaskaboddasaččat nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, don galggat oažžut eurohpalaš buohccedikšungoarttain orodanáigái dakkár veahkkegaskaoami, mii leat dálkkasdieđalaččat vealtameahttun. Ovdamearkka dihte, jos du juolgi doddjo ja dárbbašat gardnjilsoppiid, don galggašit oažžut daid iežat atnui eurohpalaš buohccedikšungoarttain.

  1. Geas lea ovddasvástádus veahkkegaskaoami divvumis ja divvuma goluin, jos divrras veahkkegaskaoapmi, ovdamearkka dihte šleađgarullastuollu, cuovkana olgoriikkain?

Dus lea alddát ovddasvástádus veahkkegaskaoami divvumis ja goluin, maid divvun dagaha, jos veahkkegaskaoapmi, mii lea du anus, cuovkana olgoriikkain. Go máhcat Supmii, de dus lea vuoigatvuohta oažžut čavdegaskaoami. Jos don hálidat oažžut ođđa veahkkegaskaoami olgoriikkaide, dus lea alddát ovddasvástádus gaskaoami doaimmaheami ordnemis ja goluin, mat das šaddet.

Áel dehe almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas ii leat geatnegahtton oassálastit veahkkegaskaoami fuolahan- dehe divvungoluide dehe fuolaheami dehe divvuma ordnemii olgoriikkain, jos dat eai ordnejuvvo orodanriikkas eurohpalaš buohccedikšungoartta vuođul.

  1. Man rájes olgoriikkain ožžojuvvon buohccedikšuma golut leat buhttejuvvon?

Áel lea mieđihan olgoriikkain šaddan buohccedikšungoluin buhtadusaid Suomas buohcama várás oadjuduvvon olbmuide jagi 2004 rájes, go olmmoš lea iešoaivves ohcalan dikšumii nuppi EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii. Hohpolaš dikšuma golut leat buhttejuvvon juo guhká dán ovdal. Buhtadusat leat máksojuvvon buohcanoadjolága vuođul doaktára ja bátnedoaktára bálkkašumiin, dutkama ja dikšuma goluin sihke dálkasiin.

Jagi 2014 bođii vuoibmái láhka rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusas. Lága vuođul buhtadusat máksojuvvojit sierra vugiid mielde, jos buohcci lea buohccán fáhkkestaga olgoriikkain dehe jos buohcci lea iešoaivves ohcalan olgoriikkaide dikšumii. Buhtadusain leat maid erohusat dađi mielde, leatgo buhtadusat šaddan nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas vai leatgo dat šaddan Eurohpa olggobealde.

  1. Man olu Áel buhtte prosentuálalaččat dikšungoluin olgoriikkain?

Buohccedikšunbuhtadusat buohcanoadjolága mielde leat oppalaččat sulaid 20-30 proseantta Suoma haddedási doavtterbálkkašumiin ja dutkama ja dikšuma goluin. Muhtin osiin buhtadusaid ossodat sáhttá leat unnit dehe stuorit.

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa dikšungoluid miel buhtadusat leat gaskamearálaččat stuoribut. Statistihkkadiehtu, mii dáid guoská, ii leat doaisttážii oažžumis.

  1. Manin dikšuma mávssut galget vuohččan máksojuvvot čuozáhatriikkas ja golut buhttejuvvojit easka maŋŋel? Manin ii leat ráhkaduvvon máksinčatnaseami málle?

Buohccedirektiivva mielde buohcci máksá vuohččan ieš visot dikšuma goluid ja oažžu buhtadusa maŋálgihtii riikkas, mas lea ovddasvástádus su buohccedikšuma goluin.

Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusa buvttadeaddjit sáhttet leat sierralágánat sierra riikkain. Visot bálvalanbuvttadeaddjit eai gula láhkaásahan buhtadusvuogádaga ollái. Dán dihte riikkat eai buhtte njuolga nuppiidasaset buhtadusaid, mat leat šaddan go buohccit leat ohcalan dikšumii olgoriikkaide. Buhtadus meroštallojuvvo álohii buohcci mávssu vuođul dan riikka mielde, mas lea ovddasvástádus buhttemis.