1. Man gillii dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusat addojuvvojit? Leago vierrogielain ceavzin buohcci ovddasvástádussan?

Juohke EU:a riikka, mii heiveha buohccedirektiivva, lea geatnegas fállat bálvalusaid dušše riikka virggálaš gielaiguin. Buohcci gánnáha čielggadit ovddalgihtii, sáhttágo dikšuma oažžut gielain, man son hálddaša. Buohcci gokčá dábálaččat ieš dulkongoluid. Buohcci dikšumis sáhttá geavahuvvot maid buohcci eará ipmirdan giella, jos  dat lea vejolaš ja buohcci dikšuma dáfus vuogálaš.

Suomas almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusat ordnejuvvojit suoma- dehe ruoŧagillii. Dasa lassin vuoigatvuođas geavahit sámegiela mearriduvvo sámi giellalágas (1086/2003).

Suoma dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolbmot fertejit álohii oažžut sihkarvuođa, ahte buohcci ipmirda dieđuid, mat gusket su dikšuma, nu ahte dárbbu mielde buohccái ordnejuvvo dulkon. Dasa lassin almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas galgá vejolašvuođaid mielde fuolahuvvot das, ahte Davviriikkaid riikkavuložat ožžot dárbbašlaš dulkon- ja jorgalanveahki.

Suomas buohcceáššegirjjit addojuvvojit suoma- dehe ruoŧagillii. Ávžžuhahtti lea, ahte buohcci dikšumis addojuvvo vejolašvuođaid mielde áššegirjediehtu maid eará gielain, ovdamearkka dihte eŋgelasgillii. Jos vierrogiel áššegirjji ráhkadeamis šaddet golut, dábálaččat buohcci gokčá ieš daid.

  1. Gii doaimmaha buohcceáššegirjjiid dikšunaddái ja gean ovddasvástádus lea jorgalit daid?

Dikšunaddi ii leat geatnegahtton jorgalit buohcceáššegirjjiid. Buohcci galgá fuolahit ieš, ahte sus leat fárustis dárbbašlaš buohcceáššegirjjit ja ahte dat leat dan gillii, mii dikšunbáikkis hálddašuvvo. Buohcceáššegirjjit čállojuvvojit álohii dikšunaddi riikka gillii.

Jos ohcalat dikšumii olgoriikkaide, don galggat dábálaččat ieš fuolahit áššegirjjiid jorgaleamis ja dulkoma ordnemis sihke daid goluin.

Jos buohccát fáhkkestaga nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, dikšunaddi ordne dábálaččat dulkoma. Dulkongolut leat dalle dábálaččat dikšungoluid oassi, muhto muhtin dáhpáhusain sáhtát šaddat ieš maid gokčat daid.

Jos Suomas gaskaboddasaččat orodeaddjái nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas buohcama várás oadjuduvvon olbmui lea addojuvvon hohpolaš dehe dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšun dehe dikšuma ovdalohpi (skovvi E 112 dehe S2) vuođul, vejolaš dulkongolut leat dikšungoluid oassi eaige dat berrojuvvo buohccis. Dalle dikšunaddi sáhttá ohcat dáidda goluide stáhta buhtadusa. Jos dákkár dilis lea dárbu jorgalit buohcceáššegirjjiid, buohcci fuolaha das ieš. Sus lea maid ovddasvástádus goluin, mat šaddet jorgaleamis.

  1. Mot dieđut olgoriikkain addojuvvon dikšumis ožžojuvvojit Suoma buohcceregisttarii?

Buohccis lea alddis ovddasvástádus olgoriikkain addojuvvon dikšuma dieđuid sirdimis Supmii. Son galgá álohii sihtat dikšunaddis alccesis kopiijaid dikšuma buohcceáššegirjjiin. Dieđuid sirdima várás eai leat doaisttážii elektrovnnalaš vuogádagat.

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa doaibmaovttadat galgá doalvut dieđuid buohcci olgoriikkain oažžun dikšumis buohccedieđuide, jos buohcci doaimmaha dieđuid ovdamearkka dihte iežas dearvvašvuohtaguovddážii.

Psyhkalaš buozalmasaid dikšun vuođđuduvvá hui guhkás oktasaš gillii. Mot buohccedirektiiva heivehuvvo mielladearvvašvuohtabálvalusain?

Mielladearvvašvuohtabálvalusat gullet buohccedirektiivva heivehansuorgái, muhto dain eai leat direktiivvas sierranjuolggadusat. Doarvái buorre gulahallanvejolašvuohta buohcci ja dikšunbargoveaga gaskkas lea dehálaš buot dearvvasvuohtafuolahusa bálvalusain. Juohke buohccedirektiivva guoskadeaddji riika lea goitge geatnegahtton fállat bálvalusaid dušše álbmotlaš láhkaásaheamis geatnegasvuođaid mielde, dehege geavadis riikka virggálaš gielaiguin. Buohcci gánnáha ovdal olgoriikkaide mátkkošteami váldit čielgasa sáhttágo dikšuma oažžut gielain, man son hálddaša.

Suomas dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolmmoš lea geatnegahtton ordnet dulkoma, jos lea čielggas, ahte buohcci, gii dikšojuvvo Suomas, ii ipmir iežas dikšuma ja dearvvašvuohtadili dieđuid.

  1. Dohkkehago Áel nuppi riikkas čállojuvvon buohcanluopmoduođaštusa?

Áel dohkkeha olgoriikkain čállojuvvon doaktárduođaštusa, jos das lea persovdna- ja oktavuohtadieđuid lassin diagnosa ja jos das lea meroštallojuvvon bargonávccahisvuohtaáigi.

  1. Registrerejuvvojitgo álbmotlaš dearvvašvuohtaarkiivii (eArkiiva) maiddái olgoriikkalaš buohccit?

Juo, de registrerejuvvojit.

  1. Doaimmahuvvogo olgoriikkain boahtán buohccái dikšunčoahkkáigeassu seamma ládje go dasa, gii orru Suomas?

Juo. Suomas dikšun addojuvvo álohii Suoma láhkaásaheami mielde. Dađi lági mielde olgoriikalačča dehe olgoriikkain boahtán buohcci dikšun addojuvvo seamma meannudemiiguin go Suomas orru buohcci dikšun. Buohcceáššegirjjit doaimmahuvvojit suoma- ja ruoŧagillii.

Ávžžuhahtti lea, ahte buohcci dikšumis addojuvvo vejolašvuođaid mielde áššegirjediehtu maid eará gielain, ovdamearkka dihte eŋgelasgillii. Jos vierrogiel áššegirjji ráhkadeamis šaddet golut, buohccis lea dábálaččat alddis ovddasvástádus dain.

  1. Jos buohccedikšunbiire dárbbaša olgoriikkain boahtán buohccis lassidieđuid (ovdamearkka dihte ovddit buohcceáššegirjjiid), gean ovddasvástádus lea daid háhkan?

Buohcci galgá dábálaččat ieš háhkat dárbbašlaš buohcceáššegirjjiid ja doaimmahit daid dikšunaddái dalle, go son ohcala dikšumii Supmii.

Jos Suomas gaskaboddasaččat orodeaddji olbmui addojuvvo dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšun, nu geavadis lea dávjá álkimus, ahte buohcci ieš dehe su fápmudan olmmoš háhká dárbbašlaš áššegirjjiid buohcci orrunriikkas. Jos dát ii leat vejolaš, Áel:a riikkaidgaskasaš áššiid guovddáš sáhttá čielggadit áššegirjjiid doaimmaheami namuhuvvon riikkas. Dát proseassa ádjána álohii, iige áššegirjjiid oažžun leat sihkar.