1. Gii mearrida ovdalobi mieđiheamis, jos Ålánddas orru buohcci ohcá lobi dikšuma várás, mii addojuvvo nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas?

Jagi 2014 álggu rájes mearrádusa buohcci ovdalohpeohcamuššii lea addán Áel. Ovdalobi sáhttá ohcat Áel:s skoviin SV 129. Áel sihtá ohcamuššii čadni cealkámuša Ålands hälso- och sjukvård:s (ÅHS), mas lea ovddasvástádus buohcci dikšumis. Jos ovdalohpeohcamuš guđđojuvvo Ålands hälso- och sjukvård:ii, dat doaimmaha ohcamuša Áel:ii cealkámušainis.

  1. Jos buohcci ohcala buohccedirektiivva geažil dikšumii Ålándda buohccedikšunbiirii, muhto buohccedikšunbiirres ii leat fállun dárbbašlaš dikšun, nu sáhttágo buohccedikšunbiire biehttalit vuostáváldimis buohcci?

Ålands hälso- och sjukvård ii dárbbaš vuostáváldit dikšuma várás buohcci, jos dárbbašuvvon dikšun ii leat Ålánddas fálaldahkan.

  1. Goas ja makkár diliin Ålándda buohccedikšunbiire galgá ilmmuhit, maid danveardásaš dikšun mávssášii, jos dat buvttadivččii dikšuma ieš?

Áel sihtá ÅHS:s dieđu goluin dalle, jos Ålánddas orru ja buhtadusaid ohcci lea buohccán fáhkkestaga nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas ja máksán ieš dikšungoluid. Diehtu dárbbašuvvo, daningo Áel buhtte buhtadusaid dađi mielde, maid danveardásaš ÅHS:a ordnen dikšun livččii máksán.

  1. Jos buohccedirektiivva geažil dikšunvuloš buohccái šaddá buohccevahát Ålánddas ja son galgá sáddejuvvot joatkkadikšumii, nu sáddejuvvogo buohcci dikšumii Supmii vai Ruŧŧii? Gean ovddasvástádus lea buohcci dikšuma goluin dán dáhpáhusas?

Buohcci galgá sáddejuvvot vuosttaš sajis joatkkadikšumii Supmii lagamus almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa doaibmaovttadahkii, gos buohcci dárbbašan dikšun lea oažžunsajis. Dikšungoluid buhttenovddasvástádus mearrahuvvá dađi mielde, leago gažaldat hohpolaš vai hoahpuhis dikšuma goluin.