1. Goas olgoriikkain boahttis lea vuoigatvuohta dikšumii Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas?

Buot olbmuin, geain lea dárbu hohpolaš dikšumii, lea álohii vuoigatvuohta almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas hohpolaš dikšumii fuolakeahttá riikkavulošvuođas dehe orrunbáikkis. Eará báikkis go EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas dehe Austrálias boahtán olbmos lea dábálaččat alddis ovddasvástádus hohpolaš dikšuma goluin.

Buot fásta orruin Suomas lea vuoigatvuohta almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid geavahussii. Fásta orrumin dárkkuhuvvo, ahte olbmos lea ruovttugielda Suomas. Ruovttugielddas mearrida magistráhta.

Olgoriikkain boahttiid vuoigatvuohta dikšumii Suomas sáhttá vuođđuduvvat Suomas orruma lassin EU-láhkaásahepmái dehe riikkaidgaskasaš soahpamuššii. Olgoriikkain boahtti olbmos sáhttá nappo muhtin diliin leat vuoigatvuohta dikšumii seamma ládje go olbmos, gii orru Suomas, vaikko sus ii livčče orrungielda Suomas. Áel čielggada bivdaga mielde olbmo vuoigatvuođa geavahit almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid.

  1. Mot oaččun dieđu dikšunvejolašvuođain Suomas?

Olmmoš, gii ohcala dikšumii Supmii, galggašii vuosttaš sajis ieš čielggadit dikšunvejolašvuođaidis njuolga dikšunaddiin. Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeddjiid oktavuohtadieđut gávdnojit Bálvalanveakta.fi -fierbmebálvalusas. Buohccedikšunbiirriid oktavuohtadieđut gávdnojit máid dáppe.

Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuokkis addá dieđu dikšumii ohcaleami geavadiin, goluin ja mávssuin sihke dikšuma šlája ja oažžašuvvama gáibádusain.

  1. Mot Suomas mearriduvvo buhcciid vuostáváldimis almmolaš dearvvašvuohtafuolahussii?

Buhcciid dikšumii váldin ja vuoruhanortnet mearrahuvvaba dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolbmo árvvoštallan dikšuma dárbbu ja hohpolašvuođa mielde. Dikšun addojuvvo dikšuma ceahkkálastima mielde juogo vuođđo- dehe spesiálabuohccedikšumis. Buohcci ii sáhte ieš mearridit addojuvvogo dikšun vuođđo- vai spesiálabuohccedikšumis.

Spesiálabuohccedikšumii dárbbašuvvo sáddenbábir. Jos buohccis lea nuppi EU-riikkas čállojuvvon sáddenbábir, dat galgá dohkkehuvvot, jos das leat dárbbašlaš dieđut dikšundárbbu árvvoštallama várás. Sáddenbábir galgá leat suoma- dehe ruoŧagillii. Maiddái eŋgelasgillii čállojuvvon sáddenbábir sáhttá dohkkehuvvot, jos das leat dárbbašlaš dieđut.

Suomas orru ja eará EU-riikkain buohcama várás oadjuduvvon olbmuid gusket seamma dikšumii beassama kritearat ja mearreáiggit.

  1. Sáhttágo buohccedikšunbiire, dearvvašvuohtaguovddáš dehe priváhta bálvalanbuvttadeaddji gáibidit ovdamávssu olgoriikkain boahtti buohccis?

Juo, jos gažaldat lea olbmos, gii boahtá Supmii ulbmiliinnis oažžut dáppe dikšuma.

  1. Sáhttágo buohcceviessu biehttalit vuostáváldimis olgoriikkain dikšumii ohcaleaddji buohcci?

Nuppi EU-riikkas buohcama várás oadjuduvvon buohcci galgá vuolggasaji mielde váldojuvvot vuostá, jos son ohcala dikšumii Supmii.

Olgoriikkain dikšumii ohcaleaddji buhcciid vuostáváldin sáhttá ráddjejuvvot almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas mearreáigái duššefal, jos ráddjen lea vealtameahttun gieldda orruid dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid dorvvasteami várás. Ráddjen sáhttá leat vuoimmis eanemusat 12 mánu hávális, ja dat sáhttá guoskat dušše dan doaimma oasi (ovdamearkka dihte spesiálasuorggi dehe dikšunvuordinráiddu), man kapasiteahtta lea mannan badjel. Ráddjehusa atnuiváldimis galgá ilmmuhuvvot Sosiála- ja dearvvašvuohtasuorggi lohpe- ja gozihanvirgedoaimmahahkii (Valvira), guovlohálddahusvirgedoaimmahahkii ja rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggái, mii almmustuhttá gustojeaddji ráddjehusaid fierpmis.

Dikšuma váldima ráddjehusa fámus fuolakeahttá, olgoriikkain boahtti buohccái ferte addojuvvot dikšun, jos sus lea vuoigatvuohta geavahit almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid sosiáladorvovuogádagaid oktiiheiveheamis addojuvvon EU-ásahusa 883/2004, riikkaidgaskasaš sosiáladorvosoahpamuša dehe eará riikkaidgaskasaš soahpamuša vuođul. Vuostáváldimis ii dađi lági mielde sáhte biehttalit, jos gažaldat lea ovdamearkka dihte EU-riikkavuložis, gii bargá Suomas dehe eurohpalaš turisttas, gii gaskaboddasaččat oroda Suomas.

Hohpolaš dikšun galgá álohii addojuvvot buohccái fuolakeahttá su orrunbáikkistis dehe riikkavulošvuođastis.

  1. Leago olgoriikkalaš buohccis, gii oroda gaskaboddasaččat Suomas, vuoigatvuohta dialysadikšumii, suvrraterapiijai dehe kemoterapiijai?

Nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas buohcama várás oadjuduvvon olbmos lea vuoigatvuohta gaskaboddasaš orodeamis áigge oažžut dikšuma buozalmasaide, mat gáibidit dialysadikšuma, suvrraterapiija dehe kemoterapiija. Olbmos lea maid vuoigatvuohta kronalaš gádjagovvemii, mii laktása autoimmunabuozalmasaide ja earenoamáš ástmádikšumii. Dáidda buozalmasaide olmmoš oažžu iežas dárbbašan dikšuma oba Suomas orodeamis áigge.

Spesialista bargoveaga dehe rusttegiid gáibidan guhkesáiggebuozalmasa dikšumis galgá goitge álohii soahpat ovddalgihtii ovttadagain, mii addá dikšuma.

Buot olgoriikkain boahtti buhcciin lea orrunbáikkis dehe riikkavulošvuođas fuolakeahttá vuoigatvuohta dialysadikšumii, jos dan dárbu lea hohpolaš.

  1. Jos olgoriikkalaš stuđeanta buohccá Suomas stuđeantalonohallama áigge borasdávdii, galgágo sutnje addojuvvot suonjardikšun Suomas?

Stuđentii galgá addojuvvot hohpolaš dikšun ja unnimusat borasdávdda vuosttaš muttu akuhta dikšun.

Jos stuđeanta lea boahtán Supmii nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, sus lea vuoigatvuohta oažžut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma Suomas orodeamis áigge seamma ákkaiguin go dain, geat orrot Suomas. Doavttir árvvoštallá, leago suonjardikšuma addin dálkkasdieđalaččat vealtameahttun Suomas orodeami áigge vai sáhttágo buohcci vuordit suonjardikšuma oažžuma ruoktot máhccama rádjái. Stuđeanta čujuha vuoigatvuođas suonjardikšumii ja vejolaš eará borasdikšumiidda eurohpalaš buohccedikšungoarttain.

Jos stuđeanta lea boahtán Supmii Eurohpa olggobealde, sus galgá leat visuma oažžuma várás priváhta buohcanoadju dikšungoluid várás.

  1. Man buohccedikšumii rádjebargis lea vuoigatvuohta? Geas lea ovddasvástádus dikšuma goluin?

Rádjebargiin oaivvilduvvo EU-láhkaásaheamis olmmoš, gii bargá eará lahttoriikkas go mas son ieš orru. Rádjebargi máhccá iežas orrunriikii dábálaččat beaivválaččat dehe unnimusat oktii vahkus. Rádjebargi lea vuoiggalaš buohccedikšumii sihke orrunriikkastis ja barganriikkastis. Rádjebargi čujuha vuoigatvuođas geavahit almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid Áel:a addin áššegirjjiin Duođaštus vuoigatvuođas dikšunovdamuniide Suomas.

Rádjebargis, gii bargá Suomas ja orru nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, lea vuoigatvuohta buohccedikšumii Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas gieldalačča áššehasmávssuin, vaikko sus ii livčče ruovttugielda Suomas. Rádjebargi oažžu ohcalit dikšumii Suomas vaikko man almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa ovttadahkii. Áel buhtte rádjebargi dikšuma dagahan goluid gildii dehe gieldaovttastupmái, mii bajásdoallá almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa, jos bargis ii leat ruovttugielda Suomas.

Rádjebargis, gii orru Suomas ja bargá nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, lea vuoigatvuohta ruovttugieldalažžan geavahit Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid seamma ládje ja haddái go gieldda earánai orrut. Dikšungoluin máksojuvvo stáhta buhtadus, vaikko rádjebargis livččii ruovttugielda Suomas. Suopma bearrá rehkega dikšuma goluin bargi barganriikkas.

  1. Gos oažžun eurohpalaš buohccedikšungoartta dehe eará dikšunriekteduođaštusa, go orodan gaskaboddasaččat Suomas?

Eurohpalaš buohccedikšungoartta mieđiha álohii dat riika, mas lea ovddasvástádus du buohccedikšuma goluin. Oaččut goartta dábálaččat iežat buohcanoadjolágádusas. Goarta lea standardiserejuvvon, ja dat mieđihuvvo iešguđege EU-láhkaásaheami guoskadeaddji stáhta virggálaš gielain. Goartta eŋgelasgiel namma lea European Health Insurance Card. Goarttas adnojuvvo oanádus EHIC.

Jos dus ii leat EHIC-goarta, sáhtát ieš sihtat dan dehe goarttaveardásaš duođaštusa iežat buohcanoadjolágádusas. Maiddái Áel:a riikkaidgaskasaš áššiid guovddáš sáhttá dárbbu mielde sihtat du beales gaskaboddasaš duođaštusa, mii buhtte goartta.