Mii lea buohccedirektiiva?

Buohccedirektiiva nanne buohcci vuoigatvuođa ohcalit geavahit dearvvašvuohtabálvalusaid nuppi EU-riikii. Dasa lassin buohccedirektiiva dorvvasta buohccái vuoigatvuođa oažžut nuppi EU-riikkas addojuvvon bálvalusas buhtadusa maŋálgihtii seamma ákkaiguin, go jos danveardásaš dikšun livččii addojuvvon ruovttueatnamis.

Buohccedirektiiva geatnegahttá EU-riikkaid váldit vuostá nuppi EU-riikkain buhcciid, geat ohcalit dikšumii. Eeg-riikkat ja Šveica eai guoskat buohccedirektiivva, nu ahte dat eai leat geatnegahtton EU-riikkain boahtti buhcciid vuostáváldimii. Buohccedirektiiva guoskaduvvo dearvvašvuohtabálvalusaide das fuolakeahttá, mot dat leat buvttaduvvon dehe ordnejuvvon.

Buohccedirektiivva guoskadansuorgái gullet buotlágán dearvvašvuohtabálvalusat earret guhkesáiggedikšun, eallaluobaheamit ja eallasirdimat sihke boahkuheamit. Suomas buohccedirektiiva ii maid guoskaduvvo bargodearvvašvuohtafuolahussii iige skuvlla ja stuđerendearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaide, nu ahte olgoriikkain ii sáhte ohcalit Supmii oažžut dáid bálvalusaid. Buohccedirektiiva ii guoskka maid sosiálabálvalusaid.

  1. Guđe riikii ja makkár dikšumii sáhttá ohcalit olgoriikkain?

Sáhtát lupmosit ohcalit man beare olgoriikii dikšuma várás. Sáhtát ohcalit nuppi riikii oažžut dikšuma maiddái guhkesáiggebuozalmassii.

Sáhtát ohcalit nuppi EU-riikii geavahit sihke vuođđo- ja spesiálabuohccedikšuma bálvalusaid. Seamma ládje nuppi EU-riikkas buohcama várás oadjuduvvon olmmoš sáhttá lupmosit ohcalit dikšumii Supmii geavahit sihke almmolaš ja priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid.

Go ohcalat dikšumii olgoriikkain, de vuohččan šattat dábálaččat ieš máksit dikšuma goluid. Buhtadusa sáhttá ohcat maŋálgihtii Áel:s. Jos it hálit máksit goluid ieš, sáhtát ohcat ovdalobi dikšuma várás, mii addojuvvo nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas. Lohpi lea luonddus dáfus máksinčatnaseapmi dikšuma goluid buhttemis, goas buohcci máksima várás báhcá dušše dikšuma addán riikka dearvvašvuohtafuolahusa vejolaš áššehasmáksu. Lohpi mieđihuvvo dábálaččat spiehkastatdáhpáhusas dalle, jos buohcci dárbbašan dikšun ii sáhte ordnejuvvot Suomas. Dikšun addojuvvo ja dikšunmearrádusat dahkkojuvvojit olgoriikkain álohii gažaldatvuloš riikka láhkaásaheami mielde. Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašumis sáhttet leat erohusat riikkaid gaskka dehege olgoriikkain sáhttá leat oažžunsajis maiddái dakkár dikšun, mii Suomas ii ordnejuvvo.

Jos ohcalat dikšumii olgoriikkaide, gánnáha sihkkarastit ovddalgihtii, ahte dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeaddjis lea lohpi iežas doibmii.

  1. Mot oaččun olgoriikkain dieđu dikšunvejolašvuođain?

Don fertet álgoálggus ieš čilget dikšunvejolašvuođaid ja mot dikšumii ohcaluvvo dan riikkas, gos don hálidivččet oažžut dikšuma.

Juohke EU-riikkas doaibmá unnimusat okta rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuokkis. Kontáktačuoggáid bargun lea addit dieđu riikkaideaset dearvvašvuohtabálvalusain, dikšumii ohcaleami geavadiin ja buohcci vuoigatvuođain sihke nuppástusohcan- ja njulgenmeannudemiin. Kontáktačuoggát addet maid almmolaš dieđu dikšumii ohcaleamis riikkaid gaskkas ja goluid buhttemis.

Guđege EU- ja Eeg-riikka ja Šveicca láhkaásahan buohcanoajus ovddasvástideaddji eiseválddit ja buohcanoadjolágádusat leat maid geatnegahtton addit buhcciide dieđuid riikkaideaset dearvvašvuohtafuolahusbálvalusain.

Kontáktačuoggáid ja buohcanoadjolágádusaid kontáktadieđut.

  1. Sáhttágo olgoriikkalaš buohcceviessu biehttalit vuostáváldimis buohcci?

EU-riikkaid dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeaddjit sáhttet ráddjet olgoriikkain dikšumii ohcaleddjiid buhcciid vuostáváldima dušše, jos riikka iežas buhcciid dikšumii beassan šaddá vára vuollái. Dákkár dilli sáhttá čuožžilit ovdamearkka dihte, jos buhcciid, geat bohtet olgoriikkain, mearri manná badjel vuostáváldi buohcceviesu kapasiteahta addit dikšuma báikkálaš orruide.

Ráddjehusas, mii guoská olgoriikkain dikšumii ohcaleaddji buhcciid meari, galgá ilmmuhuvvot ovddalgihtii. Sáhtát dárkkistit vejolaš ráddjehusaid čuozáhatriikka álbmotlaš kontáktačuoggás.

  1. Mot bargojuvvo, jos dikšun gáibida eanet fitnamiid ja oassi dikšumis addojuvvo olgoriikkain?

Jos oassi dikšumis addojuvvo olgoriikkain, gánnáha eará dikšumis ja maid joatkkadikšumis soahpat juo ovdal ohcaleami dikšumii olgoriikkaide. Jos joatkkadikšumis ii leat ovddalgihtii sohppojuvvon, buohcci galgá máhcadettiin ruovttueatnamii váldit oktavuođa ruovttugielddas dearvvašvuohtaguovddážii dehe buohccevissui soahpat joatkkadikšumis. Suomas dikšun addojuvvo álohii Suoma dikšungeavada mielde maid dalle, jos oassi dikšumis lea addojuvvon olgoriikkain.

  1. Sáhttágo buohcci sáddejuvvot dikšumii olgoriikkaide?

Jos buohcci miehtá, son sáhttá sáddejuvvot dikšuma várás olgoriikkaide. Buohcci galgá goitge álohii dikšojuvvot nu ahte suinna lea oktasaš ipmárdus. Buohccis lea maid vuoigatvuohta biehttalit dihto dikšumis.

  1. Dárbbašuvvogo sáddenbábir, jos hálidat oažžut dikšuma olgoriikkain?

Dikšumii ohcaleapmi mearrahuvvá dan mielde makkár lea dikšunaddi riikka láhkaásaheapmi. Buohccis galgá leat sáddenbábir, jos dakkár gáibiduvvo dikšuma oažžuma várás.

Suomas bargi doavttir ii sáhte čállit sáddenbáhpira njuolga nuppi riikka dearvvašvuohtafuolahusa doaibmaovttadahkii. Go ohcalat dikšumii olgoriikkaide, de don galggat dábálaččat ieš doaimmahit Suomas čállojuvvon sáddenbáhpira dehe doaktárduođaštusa ja eará vejolaš buohcceáššegirjjiid dikšunaddái.

  1. Mot oaččun dieđu dikšuma šlájas olgoriikkain?

Dikšunaddi riikka álbmotlaš kontáktačuokkis lea geatnegahtton addit dieđu gažaldatvuloš riikka dearvvašvuohtafuolahusa gáibádusain, mat gusket dan šlája. Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeaddjit leat bealisteaset geatnegahtton addit dieđu dikšuma šlájas iežaset organisašuvnnas.

Dieđu oažžašuvvan  molsašuddá riikkaid mielde. Muhtin riikkain diehtu buvttaduvvo gokčevaččabut go nuppiin. Sáhtát čielggadit dieđu oažžašuvvama, mii guoská dikšuma šlája, EU-riikkaid kontáktačuoggáin.

  1. Goas dárbbašuvvo eurohpalaš buohccedikšungoarta? Nabe jos goarta lea láhppon?

Don dárbbašat eurohpalaš buohccedikšungoartta, jos buohccát fáhkkestaga nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, go orodat riikkas gaskaboddasaččat ovdamearkka dihte luopmomátkkis. Eurohpalaš buohccedikšungoarttain galggašii dáin diliin oažžut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma báikkálaš áššehasmávssuin. Eurohpalaš buohccedikšungoarta heive iešguđege EU- ja Eeg-riikka ja Šveicca láhkaásahan almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas.

Sáhtát ohcat goartta Áel:a áššiid dikšunbálvalusas, nu ahte čuojahat Áel:a bálvalannummárii 020 692 203 (má–bea d. 8–18) dehe skoviin SV 193.

Jos don leat dikšojuvvome olgoriikkain ja dárbbašat goartta, váldde oktavuođa Áel:a riikkaidgaskasaš áššiid guovddážii + 358 (0)20 63 40 200. Guovddáš doaimmaha duođaštusa, mii buhtte gaskaboddasaččat goartta.

  1. Man olu Suomas ohcalit dikšumii olgoriikkaide?

Áššis ii leat doaisttážii dárkilis diehtu. Eurohpa komišuvdna lea čielggadan eurohpalaččaid dáhtolašvuođa mátkkoštit olgoriikkaide geavahit dearvvašvuohtabálvalusaid. Čielggademiid mielde suopmelaččaid mokta ohcalit dikšumii olgoriikkaide lea leamaš unni.

Dikšumii ohcaleami Suomas olgoriikkaide ráddješ dat, ahte buohcci galgá máksit dikšun- ja mátkegoluid vuohččan ollislaččat ieš ja golut buhttejuvvojit easka maŋálgihtii. Giellamáhtu váilun, guhkes geográfalaš mátkegaskkat ja buohcci dearvvašvuohtadilli sáhttet maid ráddjet dikšuma ohcaleami olgoriikkaide.