Maid dárkkuha álbmotlaš bálvalanválljašumi meroštallan, mii laktása buohccedirektiivii?

Buohccedirektiivva mielde nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas addojuvvon dikšumiin buhttejuvvo dušše dakkár dikšun, mii buohccái livččii addojuvvon Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dehe mas Áel lea máksán buohccedikšunbuhtadusa. Suopmelaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašupmi gokčá dađi lági mielde sihke almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid ja dakkár priváhtabálvalusaid, main máksojuvvo buohccedikšunbuhtadus buohcanoadjolága vuođul (nu gohčoduvvon Áel-buhtadus priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusain).

Direktiiva gáibida, ahte Suomas meroštallojuvvo dárkileappot, mat buot bálvalusaid gullet Suomas almmolaš váriiguin ordnejuvvon dehe buhttejuvvon dearvvašvuohtafuolahussii. Bálvalanválljašupmi meroštallá dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašupmeráđđi. Loga lasi gažaldagas 3.

Loga lasi sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija (SDM) publikašuvnnas Suopmelaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašupmi (SDM, Raporttat ja muittuhančállosat 2013:5)

  1. Sáhttágo bálvalanválljašumi meroštallan čuoldit muhtin dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid, mat leat dálá áigge anus?

Juo, áiggi mielde ná sáhttá dáhpáhuvvat. Suopmelaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašumi meroštallamis deháleamos lea čuovvut ja árvvoštallat čohkkejuvvon sajes ja gokčevaččat, mat dikšumiid ordnejuvvojit ja ruhtaduvvojit Suomas oktasaš ruhtaváriiguin. Árvvoštallama čuovvumuššan muhtin dikšumat sáhtte guđđojuvvot bálvalanválljašumi olggobeallái dihto ákkaid geažil. Dáidda árvvoštallanákkaide gullá dikšuma badjelmeare stuora riska buohcci heggii dehe dearvvašvuhtii. Árvvoštallanákkat leat maid unna ávkkáš dearvvašvuhtii ja dikšuma badjelmeare stuora golut dearvvašvuohtaávkki ja dikšunárvvu ektui. Badjelmeare golut leat goitge dušše okta dagaldat dán árvvoštallamis. Bálvalanválljašumi meroštallan ii nappo iešalddes dárkkut divrras dikšumiid čuoldima válljašumis.

Suomas sáhttá leat álbmotlaččat dušše okta oktilis bálvalanválljašupmi, mii heivehuvvo sihke ruovttueatnama ja rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusas. Dikšun addojuvvo dás duohkonai álohii buohcci dálkkasdieđalaččat dehe bátnedálkkasdieđalaččat árvvoštallon dárbbu mielde. Buohcci buohccelágalaš vuoigatvuođat eai earáhuva.

  1. Geat oassálastet bálvalanválljašumi meroštallamii?

Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija ollái lea vuođđuduvvon bálvalanválljašupmeráđđi. Dat lea bissovaš doaibmaorgána, mii čohkiida ráđis, áššedovdičállingottis ja áššedovdiid fierpmádagas.

Stáhtaráđđi ásaha ráđi eanemusat golmma jahkái hávális, ja dasa gullet ságadoalli ja eanemusat 15 lahtu. Lahtut ovddastit dálkkasdiehtaga, bátnedálkkasdiehtaga, dikšunbarggu, vuoigatvuohtadiehtaga, dearvvašvuohtaálbmotekonomiija sihke suopmelaš dearvvašvuohtafuolahus- ja sosiáladorvovuogádaga áššedovdamuša. Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriijas (SDM), Dearvvašvuođa ja buresbirgejumi lágádusas (DBL), Sosiála- ja dearvvašvuohtasuorggi lohpe- ja gozihanvirgelágádusas (Valvira), Áel:s ja Suoma Gieldalihtus lea ráđi bissovaš ovddastus.

Bálvalanválljašumi meroštallamis deattuhuvvo rabasvuohta. Ávžžuhusaid válmmaštallama olis gullojuvvojit sierra dearvvašvuohtafuolahusa biirres viidát sierra bealit, maiddái buohcceorganisašuvnnat.

Bálvalanválljašupmeráđđi
  1. Man olu dikšuma golut váikkuhit dasa, mat bálvalusaid válljejuvvojit válljašupmái? Guđđojuvvojitgo divrasit dikšumat válljašumi olggobeallái?

Go bálvalanválljašumi dikšumat meroštallojuvvojit, de golu váikkuhus lea okta oassedagaldat, mii váikkuha áššái. Golut eai akto sáhte leat ágga ovdamearkka dihte dasa, ahte juoga dihto ođđa dikšunvuohki ii váldojuvvo atnui. Bálvalanválljašumi meroštallan maid ii dárkkut divrras dikšuma čuoldima válljašumis. Nuppe gežiid, dat sáhttá namalassii dorvvastit daid oažžašuvvama dás duohkoge.

Dáláš árvvoštallan dihto dikšuma váikkuhanvuođas ja gullamis bálvalanválljašupmái dahkkojuvvo gielddain ja buohccedikšunbiirriin. Go bálvalanválljašupmeráđđi meroštallá bálvalanválljašumi, de buohccit šaddet ovttaveardásaš sajádahkii Suoma sierra guovlluin. Seamma ráđđi viggá rabas ja oinnolaš meroštallamii ja duddjo dasa rabas ja čađačuovgi prinsihpaid.

  1. Man detáljalaš bálvalanválljašupmi lea ulbmil ráhkaduvvot? Doallágo dat sisttis dárkilis diagnosaid ja doaibmabijuid, vai galgágo dat leat luonddus dáfus eambbo almmolaš?

Doaisttážii ášši ii leat vel mearriduvvon. Bálvalanválljašupmeráđđi čilge ášši. Bálvalanválljašumi meroštallamis adnojuvvojit ávkin sierralágán álbmotlaš rávvagat ja ávžžuhusat, dego Gelbbolaš dikšun –ávžžuhusat, HALO-ávžžuhusat, spesiáladoavtterovttastusaid addin ávžžuhusat ja oktilis hoahpuhis dikšuma vuođuštusat.