1. Mot sáhtán molsut dearvvašvuohtastašuvnna munnje heivvolaččabun?

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa áššehassan sáhtát ieš válljet vuođđodearvvašvuođa dikšunbáikkát (dearvvašvuohtastašuvnna) gos ihkinassii Suomas. Dearvvašvuohtastašuvnna lonuheapmi gáibida, ahte dagat čálalaš ilmmuhusa sihke iežat dáláš ja boahttevaš dearvvašvuohtastašuvdnii. Lonuheapmi sáhttá ádjánit golbmanai vahku. Lassidieđuid dego maid vejolaččat skovi dearvvašvuohtastašuvnna lonuheapmái gávnnat gieldda fierbmesiidduin dehe iežat dearvvašvuohtastašuvnnas.

  1. Lága mielde dearvvašvuohtastašuvnna sáhttá lonuhit oktii jagis. Máhcango mun nappo automáhtalaččat ruovttoluotta ovddeš dearvvašvuohtastašuvnna áššehassan, vai galgágo ruovttoluotta máhccamis ilmmuhit?

Go leat lonuhan iežat dearvvašvuohtastašuvnna, de bisut ođđa dearvvašvuohtastašuvnna áššehassan nu guhká go hálidat. Jos hálidat máhccat ruovttoluotta iežat ovddeš dearvvašvuohtastašuvnna áššehassan, don galggat dahkat dánnai lonuheamis čálalaš ilmmuhusa. Oassi gielddain fállet vuođđodearvvašvuohtafuolahusa áššehasaideaset viiddit válljenfriddjavuođa go mii dearvvašvuohtafuolahuslágas lea mearriduvvon, ovdamearkka dihte Helssega dearvvašvuohtastašuvnna sáhttá lonuhit eanet go oktii jagis.

  1. Sáhtángo ilmmuhit dearvvašvuohtastašuvnna lonuheamis šleađgaboasttain?

Ilmmuhus dearvvašvuohtastašuvnna lonuheamis galgá dahkkot čálalaččat. Maiddái šleađgaboasta dehe eará elektrovnnalaš áššegirji deavdá gáibádusa ilmmuhusa čálalaš hámis. Go eiseváldi lea ožžon du sáni, de son galgá ilmmuhit dutnje ájahalakeahttá elektrovnnalaš áššegirjji vuostáváldimis, ovdamearkka dihte automáhtalaš vástádussáttan du šleađgabostii.

  1. Hálidivččen válljet vuođđodearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid iežan ruovttugieldda sierra dearvvašvuohtastašuvnnain, lihkostuvvágo dat?

Dearvvašvuohtastašuvnna válljen sáhttá čuohcat ovttaáigásaččat dušše ovtta dearvvašvuohtastašuvdnii ja dalle du válljen gokčá visot vuođđodearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid. Don it nappo sáhte čuolddašit, man dearvvašvuohtastašuvnnas hálidat geavahit ovdamearkka dihte doavtterbálvalusaid ja gos fas laboratoriabálvalusaid. Oassi gielddain hálidit liikká fállat viiddit válljenfriddjavuođa go mii dearvvašvuohtafuolahuslágas lea mearriduvvon. Váldde nappo čielgasa gieldda fierbmesiidduin dehe dearvvašvuohtastašuvnnas, mii dearvvašvuohtabálvalusaid válljemis lea sohppojuvvon gieldda dehe gieldaovttastumi guovllus.

  1. Mot buohccedieđut sirdásit mu ođđa dearvvašvuohtastašuvdnii?

Buohccin don it dárbbaš sirdit ieš dieđuidat iežat ođđa dikšunbáikái. Go boađát vuosttaš háve vuostáváldimii, de dutnje dieđihuvvo oktasaš registaris ja das, ahte dieđut sáhttet luobahuvvot doaibmaovttadagaid gaskkas almmá sierra miehtama haga. Don sáhtát maid biehttalit iežat dieđuid luobaheamis ođđa dearvvašvuohtastašuvdnii, goas dus lea alddát ovddasvástádus dárbbašlaš dieđu sirdimis du dikšu dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolbmui.

  1. Šattango máksit áššehasmávssu maiddái ođđa dearvvašvuohtastašuvdnii, jos lean juo máksán jahkemávssu iežan ovddeš dearvvašvuohtastašuvdnii?

Dearvvašvuohtastašuvnna rabasbuohccedikšuma jahkemáksu lea vuoimmis kaleanddarjagi dan dearvvašvuohtaguovddážis, masa máksu lea máksojuvvon. Jos nappo lonuha dikšunbáikki kaleanddarjagi áigge ja lea juo máksán jahkemávssu iežas ovddeš dearvvašvuohtastašuvdnii, dan galgá maid máksit ođđa dikšunbáikái. Jos it mávsse jahkemávssu, berrojuvvo dus áššehasmáksoásahusa mielde rehket bálvalusaid geavaheamis.