Sáhtát oažžut buhtadusa iežat olgoriikkain oastin dálkasiin, jos

  • buohccát fáhkkestaga olgoriikkain
  • ohcalat dikšumii nuppi EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii
  • hágat dálkasiid nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas.

Buhttema eaktun lea, ahte dus lea Suomas ruovttugielda dehe don leat oadjuduvvon buohcama várás Suomas. Olgoriikkain šaddan dálkkasgolut sáhttet buhttejuvvot maid olbmui, gii ii oro Suomas. Olbmo, gii bargá Suomas, nuppi EU-riikkas orru bearašlahttu sáhttá maid leat vuoigadahtton buhtadusaide.

Buhtadusa sáhttá oažžut doaktára mearran dálkasiin

Buhtadusa oažžun gáibida, ahte dálkkas lea háhkkojuvvon dálkkasmearrádusain. Dálkkas galgá dasa lassin leat danveardásaš go dálkkas, mas oažžu buhtadusa Suomas. Dálkkasbuktagiid ovttalágánvuohta árvvoštallojuvvo dálkkashámi, dálkkasávdnasa ja dan álbmáivuođa vuođul.

Buhtadusa mearrái váikkuha olgoriikkain ostojuvvon dálkasa haddi ja báhkkensturrodat sihke danveardásaš Suomas buhttejuvvot dohkkehuvvon dálkasa báhkkensturrodat ja haddi dehe čujuhanhaddi.

  • Jos ovttalágán dálkkas gullá Suomas dálkasiid čujuhanhaddevuogádahkii, buhtadusa vuođđun lea dálkasa oastinhaddi dehe eanemusat namuhuvvon dálkasii Suomas nannejuvvon čujuhanhaddi.
  • Jos ovttalágán dálkkas ii gula Suoma čujuhanhaddevuogádahkii, buhtadusa vuođđun lea dálkasa oastinhaddi dehe eanemusat dálkasii nannejuvvon haddi.
  • Jos dálkkas dehe dálkkasávnnas ii buhttejuvvoše Suomas ostojuvvon dálkkasin, buhtadus ii maid máksojuvvo olgoriikkain ostojuvvon ovttalágán dálkasis.

Sierrabuhtadus sáhttá máksojuvvot maid olgoriikkain ostojuvvon dálkasis, jos dutnje lea mieđihuvvon sierrabuhtadusriekti ja jos danveardásaš dálkkasbuvtta lea Suomas dohkkehuvvon sierrabuhttejuvvon dálkkasin.

Interneahta dehe boastta bakte olgoriikkain háhkkojuvvon dálkasat buhttejuvvojit buohcanoajus.

EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas ostojuvvon dálkasat

Jos oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas gaskaboddasaš orodeamát áigge, don galggašit oažžut maid dálkasiid eurohpalaš buohccedikšungoarttain seamma ládje go dat, geat orrot riikkas. Jos mávssát ieš goluid, mat dálkasiin šaddet, sáhtát ohcat buhtadusa Áel:s dehe namuhuvvon riikka buohcanoadjolágádusas.

Jos ozat dálkkasoastimiidda buhtadusaid maŋálgihtii Áel:s, sáhtát válljet buhtadusa vuođđun juogo Suoma láhkaásaheami dehe dikšuma addán riikka láhkaásaheami.

  • Jos válljet buhtadusvuođđun dikšuma addán riikka láhkaásaheami, Áel diđoštallá buhtadusa meari namuhuvvon riikkas.
  • Jos válljet buhtadusa Suoma láhkaásaheami mielde, apteaikkas du oastin dálkasat buhttejuvvojit buohcanoadjolága vuođul. Dikšuma olis ovdamearkka dihte buohcceviesus addojuvvon dálkasat eai buhttejuvvo sierra muhto dat gehččojuvvojit leat dikšungoluid oassi.

Jos don leat ohcalan dikšumii nuppi EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii almmá Áel:a mieđihan ovdalobi haga (E 112 dehe S2), don galggat ieš máksit dikšun- ja dálkkasgoluid dievasmearálažžan. Dáidda goluide sáhtát oažžut buohccedikšunlága mielde buhtadusa maŋálgihtii Áel:s. Geavadis sáhtát oažžut eanemusat seammasturrosaš buhtadusa, man oččošit danveardásaš dálkasis Suomas.

Jos Áel lea mieđihan dutnje ovdalobi (skovvi E 112 dehe S2) dikšuma várás, mii addojuvvo nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, it dábálaččat šatta máksit dálkkasdikšuma, mat addojuvvojit dikšuma olis, goluid ieš.

  • Jos don liikká mávssát sihke dikšun- ja dálkkasgoluid ieš, Áel buhtte goluid eanemusat dan meari, mii danveardásaš dikšumis livččii šaddan ruovttugielddat almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas.
  • Jos dutnje lea mieđihuvvon ovdalohpi ja don leat máksán ieš dušše dálkkasgoluid, buhtadus máksojuvvo seamma ládje go jos don livččet oastán danveardásaš dálkasiid Suoma apteaikkas.

Eará riikkain ostojuvvon dálkasat

Áel buhtte EU- ja Eeg-riikkaid ja Šveicca olggobealde šaddan dálkkasgoluid dušše dalle, jos don leat buohccán fáhkkestaga dehe jos don leat dárbbašan dikšuma guhkesáiggebuozalmasa dehe áhpehisvuođa dehe riegádahttima geažil.

Dálkkasgolut eai buhttejuvvo, jos don leat vásedin ohcalan dikšumii eará báikái go EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii.

Buhtadusa ohcan

Olgoriikkain šaddan dálkkasgoluide sáhttá ohcat buhtadusa Áel:s skoviin SV 128. Ohcamuš galgá guđđojuvvot guđa mánu siste goluid šaddamis.

Ohcamuša čuovusin dárbbašuvvojit kopiijat máksinguittiin, dálkkasmearrádusain ja čilgehus addojuvvon dikšumis. Čuvvosiid sáhttá doaimmahit maid Áel:a áššiid dikšunbálvalusas.