Sáhtát buktit olgoriikkain dálkasiid iežat atnui

  • Eeg-riikkas ovtta jagi geavahusa veardásaš meari
  • eará báikkis go Eeg-riikkas golmma mánu geavahusa veardásaš meari.

Eeg-riikkat leat Hollánda, Belgia, Bulgária, Espánnja, Irlánda, Islánda, Itália, Nuortariika, Greika, Kroátia, Kypros, Látvia, Liechtenstein, Lietuva, Luxemburg, Malta, Norga, Portugal, Polska, Frankriika, Románia, Ruoŧŧa, Duiska, Slovákia, Slovenia, Suopma, Dánmárku, Čeahkka, Uŋgár, Estteeanan ja Ovttastuvvan gonagasriika.

Sáhtát buktit dálkasa Supmii,

  • mas lea vuovdinlohpi dan riikkas, gos leat háhkan dálkasa
  • man leat háhkan doaimmaheaddjis, geas lea lohpi vuovdit dálkasiid
  • gos basttát dárbbu mielde čujuhit dálkkasmearrádusain dehe doaktárduođaštusain, ahte dálkkas lea dárkkuhuvvon du iežat atnui.

Gárrenávnnasin klassifiserejuvvon ja guovddášnearvavuogádahkii váikkuheaddji dálkasiid buktin Supmii 

Sáhtát buktit Supmii iežat persovnnalaš atnui gárrenávnnasin klassifiserejuvvon dálkasa

  • Schengen-riikkas eanemusat 30 jándora geavahusa veardásaš meari
  • eará báikkis go Schengen-riikkas eanemusat 14 jándora geavahusa veardásaš meari.

Schengen-guvlui gullet riikkat: Suopma, Ruoŧŧa, Norga, Dánmárku, Islánda, Duiska, Belgia, Frankriika, Hollánda, Nuortariika, Luxemburg, Espánnja, Portugal, Itália, Greika, Estteeanan, Látvia, Lietuva, Polska, Čeahkka, Slovákia, Uŋgár, Slovenia, Malta ja Šveica.

Dus galgá leat fárustat Schengen-duođaštus, jos mátkkoštat Schengen-guovllus ja fievrridat fárustat dálkasa, mii klassifiserejuvvo gárrenávnnasin, eanas guovddášnearvavuogádahkii váikkuheaddji dálkasiid dehe psykotrohpalaš dálkasiid. Duođaštusain čujuhuvvo dálkasa dárbbašlašvuohta. Suomas Schengen-duođaštusa oažžu apteaikkas.

Go buvttát Supmii ođđasit dálkkasbuktaga, mii klassifiserejuvvo seamma dehe danveardásaš gárrenávnnasin, de ovddit dálkasa buktimis lea galgan gollat unnimusat ovddit riikii buktojuvvon dálkkasmeari geavahusa veardásaš áigi. Ovttaáigásaččat riikii ii oaččo buktit dálkkasbuktagiid, maid sisdoalli gárrenávdnasat dagahit buktaga buvttačilgehusa mielde ovttas geavahettiin klinihkalaččat mearkkašahtti ja várálaš oktasašváikkuhusa.

Lágalaš ja Lágahis dálkasat

Lágalaš dálkasiin dárkkuhuvvo dálkkasbuvtta, mas lea vuovdinlohpi dan riikkas, gos dat lea háhkkojuvvon ja mii lea háhkkojuvvon doaimmaheaddjis, geas lea vuoigatvuohta vuovdit dálkasiid. Dasa lassin don galggat dárbbu mielde čujuhit, ahte buvtta lea dárkkuhuvvon du iežat atnui. Dán sáhtát čujuhit dálkkasmearrádusain dehe doaktárduođaštusain dalle, go gažaldat lea reseaptadálkasis.

Lágahis dálkasiid diŋgon dehe buktin riikii lea dálkkasrihkus. Dálkasiid, mat lohkkojuvvojit gárrenávnnasin, buohta gažaldat lea gárrenávnnasrihkkosis.

Jos it leat sihkar, klassifiserejuvvogo muhtin buvtta dálkkasin, sáhtát dárkkistit ášši Fimeas.